Kokoomuksen Partanen: Orpon hallitus kiristää lakia raskaus- ja perhevapaasyrjintää vastaan

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Karoliina Partanen sanoo, että uudistus on selkeä muutos työelämään. Raskaussyrjintään puututaan lailla, ei pelkillä puheilla.

”Jos nainen kertoo esimerkiksi raskaudestaan, eikä määräaikaista työsuhdetta jatketa, työnantajan on jatkossa perusteltava ratkaisunsa kirjallisesti. Päätösten on kestettävä päivänvaloa ja piste”, Partanen sanoo. 

Partasen mukaan kyse on rakenteellisesta parannuksesta naisten asemaan työmarkkinoilla.

Sosiaali- ja terveysministeriön teettämän selvityksen mukaan jopa joka neljäs raskaana oleva on kokenut syrjintää työelämässä. Yleisin muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen raskauden tai perhevapaan vuoksi. Samalla vain harva vie asian viranomaiskäsittelyyn.

”Perheen perustaminen ei saa olla koskaan riski uralle. Me vahvistamme nyt lailla sen, että raskaus tai perhevapaa ei voi olla peruste syrjinnälle, ei rekrytoinnissa, ei määräaikaisuuksissa eikä työsuhteen päättämisessä”, Partanen sanoo.

Esitys toteuttaa hallitusohjelman kirjausta raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäisemisestä ja on valmisteltu kolmikantaisesti työmarkkinaosapuolten kanssa. Esityksen lausuntokierros on päättynyt ja se on määrä tuoda eduskunnan käsiteltäväksi kevään aikana.

”Tasa-arvo ei vahvistu puheilla vaan konkreettisilla toimilla. Kun laki on täsmällinen ja vastuu selkeä, myös naisten asema työelämässä on vahvempi. Kun työelämän rakenteita uudistetaan kaikkien suomalaisten hyväksi, pidämme samalla huolen, että naisten asemaa vahvistetaan”, Partanen kiteyttää.

Esityksen neljä keskeistä uudistusta

1. Syrjintäperusteiden täsmentäminen
   Tasa-arvolakiin lisätään nimenomaisesti määräaikaisuus, vanhemmuus ja perheenhuoltovelvollisuus.
   
   
2. Selvitysvelvollisuus työnantajalle
   Jos määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä on ilmoittanut raskaudesta, synnytyksestä tai perheenhuoltovelvollisuudesta, työnantajan on annettava selvitys, mikäli työsuhdetta ei jatketa.
   
   
3. Kanneaikojen uudistaminen
   Työhönottotilanteiden erillinen yhden vuoden kanneaika poistuu. Kahden vuoden kanneaika koskee jatkossa myös rekrytointitilanteita. Kanneajan kuluminen keskeytyy asian tullessa vireille yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa.
   
   
4. Hyvitysvelvollisuuden laajentaminen
   Tasa-arvolain mukainen hyvitysvelvollisuus ulotetaan myös yrityksiin, jotka vuokraavat työvoimaa toiselta työnantajalta.