Kiinteistöjen energiatehokkuus on muuttunut arvokysymyksestä turvallisuuskysymykseksi

Kiteytetään heti alkuun maailmanpolitiikan murros nimenomaan kiinteistönomistajan
perspektiivistä. Ilmastonmuutoksen hidastaminen on ollut Euroopan unionin kärkihanke jo vuosikymmeniä. Arvopohjaiselle ympäristöpolitiikalle on kuitenkin käymässä samoin, kuin Apulannan tuotannolle. Iän ja kokemuksen karttuessa, hämäläinen (tai brysseliläinen) nuoruuden raivo on antanut tilaa huomattavasti konservatiivisemmille ja ehkä tiukemmin reaalimaailmaan sidotuille sävellajeille.

Vuonna 2025 äärimmäiset sääilmiöt aiheuttivat yli 43 miljardin euron vahingot EU:n alueella. Helleaallot, myrskyt ja tulvat eivät ole enää tilastollisia poikkeamia, vaan uusi normaali. Aavikoituminen ja viljelysmaiden kato kiihdyttävät muuttoliikettä Välimeren yli, joka heijastuu suoraan myös Pohjois-Euroopan poliittiseen vakauteen. Uhkien hiipiessä samanaikaisesti idästä, lännestä, etelästä ja viimeisimpänä pohjoisesta, on paljastunut lamauttavalla tavalla, miten haavoittuva tuontienergiasta riippuvainen Unioni on. Yleviin arvoihin verhoutuneen keisarin alastomuus on huomattu kaikissa planeetan valtablokeissa. Ympäristö- ja energiapolitiikasta onkin tullut turvallisuuspolitiikan kovaa ydintä ja puhtaat ajatukset antaneet tilaa puhtaalle riskienhallinnalle.

Energiapolitiikan korjaustalkoot

Koska yksityisautoilun rajoittaminen on osoittautunut poliittisesti hyvin vaikeaksi ja kulutuksen hillitseminen ei istu kapitalistiseen järjestelmään kauhean hyvin, on ainoaksi vaihtoehdoksi jäänyt kiinteistöjen energiankulutuksen leikkaaminen. Kiinteistöt kun
aiheuttavat noin 40 % EU:n päästöistä ja syövät jopa puolet kaikesta energiasta, yhä
etenevässä määrin myös kesällä. Suomessakin jäähdytystarpeen odotetaan kasvavan
tulevina vuosikymmeninä moninkertaisesti. 

Kiinteistöjen energiankulutuksen hillitsemisellä tavoitellaan kahta asiaa. Ensimmäinen on kunnianhimoisten päästötavoitteiden saavuttaminen ja edes jonkinlaisena esimerkkinä toimiminen. Toinen ja mahdollisesti tärkeämpi syy, on ottaa harppaus kohti strategista energiaitsenäisyyttä. Vastaavia tanssiaskelia toteutetaan jo digipuolella, jäsenvaltioiden ja yritysten etsiessä eurooppalaisia vaihtoehtoja ohjelmistoille, läntisen liittouman horjuessa nationalismin saappaiden alla.

Suomalainen kiinteistönomistaja maailmanpolitiikan myllerryksessä

EU:n kattotason tavoitteet voivat tuntua helposti pilvilinnojen rakennusprojekteilta.
Brysseli elää omaa elämäänsä, kun taas suomalaisessa taloyhtiössä mietitään, miten ihmeessä seuraava putkiremontti rahoitetaan ja miten vastikkeen nousu selitetään
osakkaille. Silti juuri tässä kohtaa abstrakti muuttuu konkreettiseksi. Direktiivit eivät jää
komissioon, vaan ne valuvat hitaasti, mutta vääjäämättömästi pankkien luottopolitiikkaan, vakuusarvoihin ja lopulta kiinteistön markkina-arvoon.

Pankkien näkökulmasta kysymys ei ole ideologiasta vaan riskistä. Kiinteistö, jonka energiankulutus on korkea ja jonka tulevaisuuden korjausvelka kasvaa, on heikompi
vakuus. Tämä näkyy jo nyt rahoitusehdoissa. Energiatehokkaat kohteet saavat lainaa helpommin ja edullisemmin, energiasyöpöt joutuvat maksamaan enemmän, mikäli pankki antaa lainaa laisinkaan. Raha ajaa energiapolitiikkaa paljon tehokkaammin kuin
mielenosoitukset.

”Kiinteistönvälitysalan keskusliiton mukaan energiaremontti voi nostaa osakkeen arvoa jopa 500 euroa neliöltä”

Yksittäinenkin energiakorjaus voi muuttaa kiinteistön tulevaisuuden

Suomalaisille kiinteistönomistajille on avautunut uusi todellisuus. Energiakorjaushankkeet eivät enää tarkoita pelkkiä kustannuksia, vaan mahdollisuutta pienentää kiinteistön reaalikuluja välittömästi ja kasvattaa kiinteistön arvoa pysyvästi. Parempi energiatehokkuus synnyttää taloudellista turvallisuutta. Kiinteistönvälitysalan keskusliiton selvityksen mukaan energiaremontoiduissa kiinteistöissä neliöhinnat voivat olla yli 500 euroa korkeampia verrokkeihin nähden. Mikä käy järkeen, maalämmöllä lämpeävissä taloyhtiöissä energiakulut voivat olla jopa neljä kertaa pienemmät, kaukolämpökohteisiin verrattuna.

Aloitetaan kuitenkin akuista. Kiinteistöakut, eli niin sanotut BESS-järjestelmät eivät ole enää tulevaisuuden joskus-teknologiaa, vaan ne yleistyvät taloyhtiöissä ja liikekiinteistöissä kiihtyvällä tahdilla. Tyypillinen 100 kilowatin tehoinen ja 200 kilowattitunnin kapasiteetin kiinteistöakku voi tuottaa kiinteistönomistajalle jopa 30 000 euroa vuodessa, käymällä kauppaa Fingridin taajuusreservimarkkinalla, jolla ylläpidetään koko kantaverkon vakautta. Mikäli kiinteistön katolla on aurinkopaneelit, kertautuvat hyödyt, kun puhdasta ja ilmaista sähköä voidaan myydä reilusti voitolla. Akun voi myös ohjelmoida toimimaan varavirtajärjestelmänä tai optimoida pörssisähkön käyttöä.

Aurinkovoimala on kiinteistön omistama tuotantoväline

Kun aurinkoenergiajärjestelmä mitoitetaan oikein, on sijoitetun pääoman tuotto käytännössä aina 20–25 %. Osakepoiminta saa osua varsin nappiin, jos lukua haluaa verrata muihin sijoitusinstrumentteihin. Samaan aikaan kiinteistön energiankulutus laskee huomattavasti. Voimalat mitoitetaan tyypillisesti kattamaan noin neljännes kiinteistön sähkön tarpeesta. Kiinteistöakut muuttavat kuitenkin tämän säännön, niiden luodessa väylän energian säilömiseen ja myyntiin erittäin kannattavasti. Aurinkoenergian kannattavuus myös kertautuu kesien muuttuessa lämpimämmiksi ja lähes jokaisen kerrostaloasujan pohtiessa jäähdytysoptioita.

Hybridiratkaisut ja sähkökattilat

Lämmityksessä mittakaava kasvaa entisestään. Suurin osa maalämpöön siirtyneistä taloyhtiöistä leikkaa vastiketta seuraavana vuonna, energiakulujen pudotessa
radikaalisti. Mikäli kuitenkaan täysimittainen lämmitystapamuutos ei rahoitus- tai muista
syistä onnistu, on mahdollista toteuttaa niin sanottu hybridijärjestelmä. Tällöin lämpöpumpuilla hoidetaan jopa 80 % rakennuksen vuoden lämmitystarpeesta ja
käyttöveden tuotannosta ja kaukolämpöä käytetään vain kylmimpinä kuukausina.

Hybridiratkaisu voi olla esimerkiksi osittainen maalämpöjärjestelmä, kaukolämpöä
tukeva vesi-ilmalämpöjärjestelmä, lämpöpumpuilla toteutettava lämmön talteenotto tai
älykäs sähkökattila. Näistä viimeisen on helpoin ja edullisin ratkaisu myös niille
kiinteistöille, joille lainansaanti perinteisistä lähteistä on vaikeaa. Pörssisähköautomaatiolla toimiva sähkökattila tuottaa lämmintä käyttövettä yön ja päivän edullisina tunteina ja leikkaa kaukolämmön tehomaksut pois. Kiinteistöjen energiaratkaisuihin erikoistuneen Lemkemin toteutuksissa kaukolämmön kulutus on pudonnut jopa 40 %, takaisinmaksuajan ollessa muutaman vuoden luokkaa.

Valaistusuudistuksella pääoman tuotto jopa yhdeksänkertainen perinteisiin kiinteistö- ja pörssisijoituksiin verrattuna

Miltä kuulostaa 80 000 euroa tuottoa vuodessa, ilman pörssikurssien ja korkojen
heilahtelua? Avia Real Estate iski kiinni huikeisiin säästöihin osana vastuullisuusohjelmaansa. Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristössä toimivan kiinteistösijoittajan 3000 valonlähteen valaistusuudistus toi 510 000 kWh vuosisäästön, yli 80 000 euroa pienemmät sähkölaskut ja 300 tonnia vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Takaisinmaksuaika investoinnille on 3–4 vuotta.
Vertailu muihin sijoitusmuotoihin havainnollistaa valaistuksen taloudellista merkitystä. Sadankin loisteputken vaihtaminen LEDeihin tuottaa viidessä vuodessa 505 %
kumulatiivisen tuoton. Vastaavasti 9 % vuosikasvua tekevä ETF-rahasto jää 53,9 prosenttiin. Valaistusuudistuksen tuotto syntyy ostamatta jääneestä sähköstä, josta olisi energian hinnan lisäksi pitänyt maksaa siirto ja verot.

Lemkem on 40 vuotias, 100 % suomalainen perheyhtiö, joka toteuttaa omalla suunnittelulla ja asennuksella kaikki kiinteistöjen uusimmat energiaratkaisut. Lemkem on toteuttanut tuhansia energiauudistuksia Kansallisoopperasta, Kauppakeskus Selloon ja tavallisiin taloyhtiöihin.

Asiakkuus- ja viestintäjohtaja
Jouni Lautiainen
040 840 4645
jouni.lautiainen@lemkem.fi