Tulipalojen määrä laski Pirkanmaalla – Hannes-myrskystä piikki pelastustoimen tehtävämääriin

Pirkanmaan hyvinvointialueella pelastus- ja ensihoitopalveluiden tehtäväalue vastaa pelastustoimen ja ensihoitopalveluiden laissa määritettyjen palveluiden järjestämisestä. Hälytystehtävien kokonaismäärä pelastustoimella ja ensihoitopalveluilla vuonna 2025 oli yhteensä 76 740.

Pelastustoimen kiireelliset tehtävät ovat vähentyneet joka vuosi edellisen viiden vuoden aikana, mutta samaan aikaan kiireettömien tehtävien määrä on kasvanut.

Hannes-myrsky näkyi tehtävämäärissä

Vahingontorjuntatehtävien kokonaismäärä nousi yli kolmella sadalla vuodesta 2024, kun pelastustoimi hälytettiin viime vuonna torjumaan vahinkoa 1 611 kertaa.

Vahingontorjuntatehtävien määrä on kaikkiaan ollut selkeässä nousussa edellisen viiden vuoden aikana, ja tehtävämäärä on kasvanut joka vuosi.

Pirkanmaallakin paljon tuhoja aiheuttanut Hannes-myrsky toi pelastustoimelle ison piikin viime vuoden tehtävämääriin. Joulukuun lopussa ollut myrsky aiheutti yli 1 000 tehtävää Pirkanmaalla.

Tulipalojen ja liikenneonnettomuuksien määrät laskivat

Pelastustoimen tehtäviä Pirkanmaalla vuonna 2025 oli kaikkiaan 9 191, joka on täsmälleen sama määrä tehtäviä kuin oli vuoden 2024 aikana. Pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoitteet saavutettiin lukuun ottamatta Tampereen kaupunkiseutua, jossa esiintyi alueellisia puutteita.

Vuonna 2025 pelastustoimella oli 958 tulipalotehtävää, joka on 13 tulipaloa vähemmän kuin vuonna 2024. Lukemaan on laskettu rakennuspalot ja rakennuspalovaarat, liikennevälinepalot, maastopalot sekä muut tulipalot. Liikenneonnettomuuksiin pelastustoimi hälytettiin 1 063 kertaa, mikä niin ikään on määrältään pienempi kuin vuonna 2024, jolloin liikenneonnettomuustehtäviä oli 1 204.

Vaikka sekä tulipalojen että liikenneonnettomuuksien määrät laskivat viime vuonna, vahingontorjuntatehtävien kasvu pitää pelastustoimen kokonaistehtävämäärän samana.

Kolme palokuolemaa ja kuusi suuronnettomuutta

Palokuolemia vuonna 2025 Pirkanmaalla oli kolme, mikä on saman verran kuin edellisenä vuonna.

Suuronnettomuuksia Pirkanmaalla oli kuusi kappaletta. Onnettomuus luokitellaan suuronnettomuudeksi, mikäli onnettomuudessa kuolee viisi henkilöä, loukkaantuu 10 henkilöä tai omaisuutta tuhoutuu 500 000 euron arvosta. Viime vuonna kaikissa onnettomuuksissa omaisuusvahinkoja aiheutui lähes 19 miljoonaa euroa.

Onnettomuuskehitystä seurataan

Pelastuslaitokset seuraavat onnettomuuksien ja niiden uhkien määrän kehitystä sekä syitä, jotka ovat johtaneet onnettomuuteen tai sen uhkaan. Tehtyjen johtopäätösten perusteella pelastusviranomaisen tulee pelastuslain nojalla ryhtyä toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niihin varautumiseksi. Tarvittaessa tehdään myös esityksiä muille viranomaisille ja tahoille.

Edellisen viiden vuoden tarkastelussa rakennuspalojen aiheuttajaksi omakotitaloissa on havaittu ihmisen toiminta. Kaikkiaan 42 % omakotitalojen tulipaloista syttyi ihmisen toiminnan seurauksena. Toisena syynä oli koneiden ja laitteiden toiminta, mutta on tärkeää havaita, että osa koneiden ja laitteiden vioista oli myös seurausta ihmisen toiminnasta.

Viiden vuoden seurannassa omakotitalojen tulipaloista on aiheutunut lähes 18 miljoonan euron omaisuusvahingot. Kaikkiaan omaisuusvahinkoja eri rakennuspaloista vuosina 2021–2025 syntyi lähes sata miljoonaa euroa.

Ensihoitopalveluilla myös kiireinen vuosi

Ensihoitopalveluilla hälytystehtäviä vuonna 2025 Pirkanmaalla oli 67 549. Ensihoitotehtävistä 47 % sijoittui Tampereen alueelle. Ensihoidon saavuttamisaikojen mediaanit jäivät tavoitteista kaikilla riskialueilla. Saavuttamisaikatavoite, joka toteutuu 90 % tehtävistä, täyttyi muissa paitsi ydintaajama-riskiluokassa.

Sote-tilannekeskus aloitti

Pirkanmaalle perustettiin keväällä 2025 sote-tilannekeskus, joka tarjoaa alueen sote-ammattilaisille akuutissa tilanteessa tukea potilaan tai asiakkaan hoidon tarpeen arviointiin sekä hoitamiseen. Puheluihin vastaavat koordinaattorit ovat kokeneita sairaanhoitajia tai ensihoitajia, joilla on vahvaa osaamista akuuttihoidosta ja hoidon tarpeen arvioinnista.

Pelastus- ja ensihoitopalveluiden tehtäväalueella toimivaan sote-tilannekeskukseen ohjautuvat myös hätäkeskuksesta kiireettömät ensihoitotehtävät, joita ensimmäisenä toimintavuonna käsiteltiin noin 4 000. Näistä lähes puolet voitiin hoitaa muutoin kuin lähettämällä ambulanssi paikalle.

Valvontatoiminnalla ehkäistään onnettomuuksia

Pelastustoimen suorittaman valvontatoiminnan (palotarkastukset) tavoitteena on vähentää onnettomuuksia sekä niistä aiheutuvia vahinkoja. Valvontasuoritteita vuonna 2025 oli kaikkiaan 19 538, mikä sisältää muun muassa paloturvallisuuden itsearvioinnit, asiakirjavalvonnan, määräaikaiset palotarkastukset, kemikaalivalvonnan tehtävät sekä rakentamisen ohjauksen tehtävät.

Valvontaa kohdennetaan riskiperusteisesti ja määrävälein niin asuinrakennuksiin kuin yritys- ja laitoskohteisiin. Palotarkastuksista yritys- ja laitoskohteita oli 1 401, asuinrakennusten määräaikaistarkastuksia 2 624 ja muita palotarkastuksia 1 465 kappaletta.

Asuinrakennusten valvonnassa ensisijainen valvonnan muoto on paloturvallisuuden itsearviointi, jossa asukkaat arvioivat itse kiinteistön paloturvallisuutta pelastuslaitoksen toimittaman ohjeistuksen perusteella. Paloturvallisuuden itsearvioinnit toteutuivat parhaiten pientaloissa.

Turvallisuusviestintä ohjaa oikeaan toimintaan

Turvallisuusviestinnän tavoitteena on lisätä ihmisten valmiuksia ehkäistä onnettomuuksia sekä kykyä toimia onnettomuustilanteissa. Turvallisuusviestintä on muun muassa koulutusta, kampanjoita sekä neuvontaa puhelimitse ja yleisötapahtumissa.

Vuonna 2025 turvallisuuskoulutusten, turvallisuusneuvonnan sekä yleisötapahtumien kautta tavoitettiin yli 67 000 henkilöä. Turvallisuusviestintää toteutetaan myös sosiaalisessa mediassa.