Elinsiirtojen määrä pysyi Suomessa vakaana vuonna 2025
12.2.2026 08:55:07 EET | HUS | Tiedote
Suomessa tehtiin viime vuonna 410 elinsiirtoa. Elinsiirrot parantavat potilaiden elämänlaatua merkittävästi ja ne ovat kustannustehokkaita.

Vuonna 2025 Suomessa tehtiin yhteensä 410 elinsiirtoa, mikä on hieman vähemmän kuin edellisvuonna, mutta vastaa edellisen kymmenen vuoden keskiarvoa (keskimäärin 412,8 siirtoa/vuosi).
Kaikki Suomen elinsiirrot on valtakunnallisesti keskitetty HUSiin. Aikuispotilaiden siirrot tehdään Meilahden tornisairaalassa ja lasten Uudessa lastensairaalassa.
Eniten tehtiin munuaissiirtoja, 268 kappaletta. Maksansiirtoja tehtiin 67, haimansiirtoja 25, sydämensiirtoja 23 ja keuhkonsiirtoja 27.
Elinsiirroista 14 tehtiin lapsille: 5 munuaisensiirtoa, 1 maksansiirto, 6 sydämensiirtoa ja 2 keuhkonsiirtoa.
Kaikkiaan Suomessa on tehty vuodesta 1964 lähtien jo 13 080 elinsiirtoa.
Elinluovuttajat ja elinluovutustoiminta
Elinluovutussairaaloina toimivat kaikki maamme sairaalat. Kuolleita elinluovuttajia oli viime vuonna yhteensä 131. Elinluovuttajien keski-ikä oli 58,3 vuotta. Elinluovuttajien yleisin kuolinsyy oli aivoverenvuoto.
Valtaosa luovuttajista eli 70 prosenttia oli monielinluovuttajia. Suuri osa toimi myös kudosluovuttajina.
Vuonna 2025 tehtiin 25 DCD-elinluovutusta (elinluovutus verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen), joista siirrettiin 50 munuaista.
Elinluovuttajien määrä väheni hieman, mutta elinsiirtotoimistoon tehtyjen yhteydenottojen määrä nousi korkeammaksi kuin koskaan aiemmin. Useimmiten luovutusta ei voitu toteuttaa lääketieteellisistä syistä.
Elävien luovuttajien munuaisensiirtoja oli 28, joista 4 lapsille. Suomessa on tavoite nostaa elävien luovuttajien määrä 70 luovuttajaan vuosittain.
Pohjoismainen Scandiatransplant-yhteistyö on päivittäinen osa Suomen elinsiirtotoimintaa ja varmistaa, että kiireellisesti siirtoa tarvitsevat potilaat voivat saada sopivan elimen myös muista Pohjoismaista.
Elinsiirrot ovat kustannusvaikuttavia hoitoja
Elinsiirrot ovat yksi terveydenhuollon kustannusvaikuttavimmista hoitomuodoista. Esimerkiksi munuaisensiirrot säästävät vuosittain merkittävästi dialyysikustannuksia, ja suuri osa potilaista voi palata töihin ja arkeen. Siirteiden pitkä toimivuus ja hoidon laatu ovat kansainvälisesti vertailtuna Suomessa erittäin hyviä.
”Elinsiirtotoiminta Suomessa on vakaalla pohjalla, ja kehitämme sitä jatkuvasti turvataksemme siirteiden riittävyyden, laadun ja sujuvat odotusajat. Tavoitteena on varmistaa, että jokainen potilas saa siirron oikeaan aikaan ja parhaalla mahdollisella hoidolla”, tiivistää ylilääkäri Arno Nordin.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi. Katso poikkeusaukioloajat
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arno NordinElinsiirto- ja maksakirurgian ylilääkäri, dosentti
arno.nordin@hus.fiKarl LemströmOsastonylilääkäri, sydän- ja rintaelinkirurgian professori
karl.lemström@hus.fiTimo JahnukainenOsastonylilääkäri, lasten elinsiirrot
timo.jahnukainen@hus.fiMaarit LångOsastonylilääkäri, Valtakunnallinen elinluovutuskoordinaattori LT
maarit.lang@hus.fiTietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 26 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Ögonhålefrakturer med lindriga symtom kräver inte operativ behandling i ett tidigt skede27.3.2026 07:59:30 EET | Pressmeddelande
En studie som gjorts hos HUS mun- och käkkirurgi visar att ögonhålefrakturer (blow-out-frakturer) med lindriga eller inga symtom inte behöver operativ behandling i ett tidigt skede. Vårdpraxisen har minskat antalet operationer med upp till 50–70 procent på årsnivå.
Lieväoireinen silmäkuopan sysäysmurtuma ei vaadi varhaista leikkaushoitoa27.3.2026 07:59:30 EET | Tiedote
HUSin suu- ja leukakirurgialla tehty tutkimus osoittaa, että lieväoireisten tai oireettomien silmäkuopan sysäysmurtumien varhainen leikkaushoito ei ole tarpeellista. Hoitokäytäntö on vähentänyt leikkausmääriä vuositasolla jopa 50–70 prosenttia.
HUS på väg mot ett ISO 9001-kvalitetscertifikat som omfattar hela sammanslutningen25.3.2026 15:08:17 EET | Pressmeddelande
År 2024 började HUS bygga upp kvalitetshanteringssystemet ISO 9001 för hela organisationen. Nu har de första enheterna certifierats och målet är att certifiera hela organisationen före början av 2027.
HUS matkalla kohti yhtymälaajuista ISO 9001 -laatusertifikaattia25.3.2026 15:08:17 EET | Tiedote
HUS käynnisti vuonna 2024 koko organisaation laajuisen ISO 9001 -laadunhallintajärjestelmän rakentamisen. Nyt ensimmäiset yksiköt on sertifioitu ja tavoitteena on sertifioida koko organisaatio alkuvuoteen 2027 mennessä.
Operativ behandling ett effektivt alternativ vid överarmsfrakturer24.3.2026 12:08:43 EET | Pressmeddelande
En finländsk randomiserad studie visar att operativ behandling av frakturer i överarmen blir förmånligare för samhället än behandling med ortos det vill säga ett yttre stödförband.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme