SuPer, JHL, Talentia, Erto: Yleinen linja on voitava ylittää, kun tasa-arvon edistäminen sitä vaatii

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusneuvottelut siirtyivät valtakunnansovittelijan ratkaistavaksi tammikuun lopussa. Kyseistä työehtosopimusta noudatetaan esimerkiksi yksityisissä vanhusten ja vammaisten palvelutaloissa, vanhainkodeissa, ensi- ja turvakodeissa, yksityisissä lastensuojelulaitoksissa, henkilökohtaisessa avussa ja kotipalveluissa. Sopimuksen piirissä olevista työntekijöistä on naisia 90 prosenttia. 

Palkkaeroa yksityisen sosiaalipalvelualan ja julkisen sektorin sekä miesvaltaisten samanarvoista työtä tekevien alojen välillä tulee liittojen mukaan kaventaa, mutta eroa ei pystytä kuromaan umpeen ilman yleistä linjaa ylittäviä palkankorotuksia.

Valtakunnansovittelijan mahdollisuuksista yleisen linjan ylittämiseen on kirjattu muun muassa seuraavasti: ”Valtakunnansovittelijan tulee tehtävässään huomioida lainsäädännössä asetettu velvoite samasta ja samanarvoisesta työstä maksettavasta samasta palkasta ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisvelvoite (HE 146/2024).”  Tilannetta pitää tarkastella myös Suomen perustuslain, tasa-arvolainsäädännön ja Suomen kansainvälisten velvoitteiden näkökulmasta.

EK:n koordinaatio vaikeuttaa palkkojen alakohtaista kehittämistä

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n koordinaatio ei nykyisellään mahdollista alakohtaista tarkastelua. Korkeampien palkkojen korottaminen samoilla prosenteilla kuin pienempien palkkojen johtaa siihen, että korkeammat palkat karkaavat yhä kauemmas.

Alakohtainen kehittäminen on hankalaa, ja tilanne on vaikea. Yleisellä linjalla palkkakuoppa uhkaa kasvaa yhä edelleen ja hallituksen säästötoimet kurjistavat alaa. Lisäksi jo sovitut kirjaukset palkkaeron kuromisesta julkiseen sektoriin jätetään huomiotta. Palkkaerojen kasvattamisen lisäksi nykyisen hallituksen lainsäädäntötoimet kurjistavat alan tilannetta. Esimerkiksi muutos, jossa määräaikaisen sopimuksen voisi jatkossa solmia ilman perusteita enintään vuodeksi, koskettaa erityisesti naisvaltaisia aloja. Perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden lisääminen tulee lisäämään entisestään raskaus- ja perhevapaasyrjintää ja kasvattaa työelämän epävarmuutta.

Yksityisellä sosiaalipalvelualalla työskentelee noin 72 000 työntekijää. Työehtosopimuksesta neuvottelevat seuraavat ammattiliitot: Ammattiliitto Jyty, Ammattiliitto Pro, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Tehy, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry ja Toimihenkilöliitto Erto. Neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta alkoivat 3.11.2025. Edellisen sopimuksen voimassaolo päättyi 31.12.2025.