SDP:n Saku Nikkanen: Jätin kirjallisen kysymyksen lähisuhdeväkivallan uhrien suojelemiseksi

– Tapauksia yhdistää usein se, että vakavistakin uhkauksista, toistuvista lähestymiskiellon rikkomisista tai muista rikosepäilyistä huolimatta epäiltyjä ei ole vaadittu vangittaviksi, mikä on mahdollistanut uhkaavan käytöksen jatkumisen, arvioi Saku Nikkanen.

Poliisiylijohtaja Koskimäen mukaan lähisuhdeväkivallan torjunnassa on onnistumisia, mutta myös sellaista poliisitoimintaa, jota pyritään parantamaan. Poliisin edustajat ovat tuoneet esiin, että vangitsemisen käyttämiseen rikosten ennaltaehkäisemiseksi liittyy edelleen henkisiä ja toiminnallisia esteitä, sillä vangitsemista on perinteisesti tarkasteltu rikostutkinnan turvaamisen näkökulmasta.

– Lähestymiskiellon valvonnassa käytettävä tekninen valvonta, kuten jalkapanta, on edelleen alikäytetty keino, vaikka se voisi merkittävästi parantaa suojelutoimien tehokkuutta. Myös lähestymiskiellon toistuva rikkominen tulisi poliisijohdon mukaan useammin johtaa vangitsemisvaatimuksiin. Näin kiellon uskottavuus säilyy ja uhrin turvallisuus voidaan varmistaa, kertoo Nikkanen.

Poliisihallitus on antanut ohjeita lähisuhdeväkivallan torjumiseksi ja korostanut uhka-arvioinnin merkitystä. Kuitenkin useissa julkisuudessa käsitellyissä tapauksissa nämä menettelytavat eivät ole toimineet. Myös apulaisoikeuskansleri on toistuvasti kiinnittänyt huomiota lähisuhdeväkivaltaa koskevien esitutkintojen puutteisiin.

– Jätin asiasta kirjallisen kysymyksen, koska tilanne kokonaisuutena herättää vakavan kysymyksen siitä, ovatko poliisin nykyiset toimivaltuudet ja resurssit riittävällä tasolla lähisuhdeväkivallan uhrien suojelemiseksi, kysyy Nikkanen.

– On tarpeen arvioida, tarvitaanko lainsäädäntömuutoksia tai toimivaltuuksien vahvistamista, jotta poliisi voisi nykyistä tehokkaammin ennaltaehkäistä näiden vakavien rikosten tekemisen, linjaa Saku Nikkanen.