Työryhmä esittää suuria muutoksia sosiaalipalveluihin – Psykologiliitto painottaa moniammatillisuuden tärkeyttä

Työryhmän tehtävänantona oli valmistella ehdotus, joka mahdollistaisi hyvinvointialueille sosiaalipalvelujen järjestämisen muun muassa nykyistä joustavammin, ja tuottaisi 100 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Pyrkimykset joustavuuteen ja säästöihin näkyvät ehdotuksessa erityisesti pyrkimyksenä vähentää byrokratiaa, kuten hallinnollisia päätöksiä ja asiakassuunnitelmia, sekä vähentämällä lakisääteistä määrittelyä tarjottavista palveluista. Samassa yhteydessä vaikuttaa sille, että nykyisistä asiakkaan tarpeiden ympärille kootuista moniammatillisen yhteistyön rakenteista oltaisiin valmiita luopumaan.

Suomen Psykologiliitto pitää tällaista suuntausta erittäin huolestuttavana ja korostaa, että palvelutarpeen arvioon pohjautuva asiakassuunnitelma luo perustan sille, että asiakkaiden elämäntilanne ja tarpeet tulevat riittävän kokonaisvaltaisesti arvioitua, ja asiakas todella saa arvioidun tarpeen mukaista palvelua yhdessä laaditun suunnitelman mukaisesti. Lisäksi moniammatillinen osaaminen varmistaa, että oikea palvelu ja tuki päästään aloittamaan mahdollisimman pian. 

– Esimerkiksi mielenterveystyötä ei tule nähdä ainoastaan terveydenhuollon työnä, vaan mielenterveyden edistäminen ja ehkäisevä työ on ehdottoman tärkeä osa sosiaalipalveluja, ja siinä psykologien osaamisen hyödyntäminen on asiakkaiden kannalta varsin keskeistä, muistuttaa Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen.

Psykologiliitto nostaa esille erityisesti kasvatus- ja perheneuvonnan roolin osana sosiaalipalveluja. Sosiaalihuollon perhepalveluissa psykologien tietotaito tuo merkittävää lisäarvoa sillä psykologi tuntee lapsen ja nuoren kehityksen sekä pari- ja perhesuhteiden ja varhaisen vuorovaikutuksen ilmiöitä laajemmin kuin sosiaalihuollon ammattilainen. Lisäksi psykologi osaa myös arvioida psykososiaalisen tuen tarpeet ja toteuttaa tarpeen mukaisia interventioita. Nyt tämä osaaminen on vahvasti integroitu sosiaalihuollon palveluihin juuri kasvatus- ja perheneuvonnassa. 

– Kasvatus- ja perheneuvonnasta saatu riittävä tuki voi suojata sekä vanhemmuutta että lapsen kehitystä pitkälle tulevaisuuteen. Puutteellinen tuki puolestaan lisää riskiä mielenterveysoireiden ilmaantumiselle tai pitkittymiselle sekä varhaisen vuorovaikutuksen ja lapsen kehityksen ongelmille, korostaa Psykologiliiton ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Vera Gergov. – Yksi sote-uudistuksen keskeisimpiä tavoitteita oli integroida sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintakenttää, ja nyt niitä harvoja palveluita, joissa tämä jo toteutuu, pyritään työryhmän ehdotuksissa rikkomaan. On vaikea käsittää, miten palveluiden pirstaloiminen tai varhaisen tuen vähentäminen voisi pitkällä tähtäimellä tuottaa säästöjä, hän jatkaa.  

Lastensuojelun osalta työryhmä esittää, että nykyinen lastensuojelun avohuollon sekä jälkihuollon työ siirtyisi yleisen sosiaalityön piiriin. Psykologiliiton kanta on ollut jo pitkään, että lastensuojelun avopalveluissa tulisi vahvistaa mielenterveysosaamista sekä ymmärrystä lastensuojelutarpeen taustalla olevista tekijöistä, mikä edellyttää myös psykologien asiantuntemuksen vahvaa hyödyntämistä. Tarve psykologien osaamiselle ei poistu, vaikka nykyisin lastensuojelulain piirissä olevat palvelut osin siirtyisivät sosiaalihuoltolain alle. 

Nyt julkaistu työryhmän loppuraportti on tehty pohjustamaan sosiaalihuoltolakiin tehtäviä muutoksia koskien sosiaalipalveluita. Lainsäädäntömuutosten on arvioitu tulevan eduskunnan käsiteltäväksi syyskauden alussa.  Psykologiliitto seuraa valmistelun etenemistä aktiivisesti ja tekee tiivistä vaikuttamistyötä, jotta uudistus ei heikentäisi sosiaalipalveluista saatavaa tukea, vaan päinvastoin vahvistaisi ja selkiyttäisi sote-palveluiden integraatiota sekä asiakkaan tarpeen mukaisten moniammatillisten palveluiden saatavuutta.