Pk-yritysbarometri: Rahoituksen saatavuus huonontunut, maksuvaikeudet vähentyneet ja tekoälyn käyttö kasvanut
13.2.2026 09:17:43 EET | Suomen Yrittäjät | Tiedote
Pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotukset ovat melkein ennallaan viime syksyyn verrattuna ja ovat nyt samalla tasolla kuin vuosi sitten. Yritysten näkymiä synkentävät Yhdysvaltojen asettamat tullit, kiristyneet kansainväliset suhteet sekä Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen. Tilanne on erityisen vaikea rakentamisen ja kaupan aloilla. Pk-yritysten maksuvaikeudet ovat kuitenkin selvästi vähentyneet.
Näin todetaan 13.2.2026 julkaistussa Pk-yritysbarometrissa, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä.
Yhtä moni pk-yritys odottaa taloustilanteen paranevan kuin heikkenevän.
”Suomen talouden kehitys riippuu pitkälti yksityisen kulutuksen elpymisestä sekä vientimarkkinoidemme kasvusta. Molempiin liittyy edelleen epävarmuutta ja etenemistä seurataan varovaisen toiveikkain mielin. On huolestuttavaa, että rahoituksen saatavuuden vaikeutuminen edelleen haittaa yritysten hankkeiden toteutumista.”, sanoo elinkeinoministeri Sakari Puisto.
Maksuvaikeudet helpottamassa, rahoituksen puute hidastaa pk-yritysten kasvua
Maksuvaikeudet helpottamassa – kasvua jarruttaa rahoituksen puute ja se, ettei rahoitusta haeta.
Pk-yritysten maksuvaikeuksien määrä väheni selvästi loppuvuoden aikana. Erityisesti nuorempien yritysten tilanne on parantunut. Pk-yritysten suhdannepohja lienee takanapäin, mutta yritysten rahoituksen saatavuudessa on edelleen merkittäviä haasteita. Nyt 38 prosenttia rahoitusta tarvinneista yrityksistä ilmoitti, ettei ole saanut tai hakenut rahoitusta tarpeesta huolimatta.
”Tämä viesti on syytä ottaa vakavasti. Jos yritykset eivät saa rahoitusta tai kokevat, että hakeminen on liian vaikeaa, rahoitusmarkkina ei tue riittävästi Suomen talouden kasvua. Helpotamme osaltamme pienimpien ja aloittavien yritysten tilannetta mikroyrityslainallamme, ja näyttää siltä, että myös pankit ja muut rahoittajat ovat lisäämässä yritysrahoitusta. Samaan aikaan täysin velattomien yritysten määrä on kasvanut, mikä kertoo, ettei investointeja ole viety eteenpäin. Tuntuvat kasvutoimet edellyttävät usein ulkoista rahoitusta, se on työkalu kasvuun. Yritysten onkin tärkeä huomata, että myös investointivelka on velkaa. Se on pois yrityksen tulevasta kasvusta ja menestyksestä”, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Juha Ketola.
Finnveraa vaaditaan yhä usein yritysten pankkilainojen takaajaksi. Barometri osoittaa, että voimakkaasti kasvuhakuisilla pk-yrityksillä peräti 58 prosentilla pankkirahoituksen saaminen edellytti Finnveran takausta. Vaikka rahoituksen saanti on heikentynyt viime vuosina, kehitys näyttää tasaantuneen.
”Hyvä uutinen on, että voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten rahoituksen saatavuus ei ole viime vuosina entisestään heikentynyt. Monilla yrityksillä on taloudellisen tilanteensa puolesta erittäin hyvä hetki tehdä investointeja. Korkotaso ja inflaatio ovat vakaat, työvoimaa on saatavilla ja viennin tilauskirjat kasvussa, joten kotimaista ja kansainvälistä kysyntää on”, jatkaa Ketola.
Investointihalukkuus edelleen vaatimatonta
Pk-yritysten investointihalukkuus on pysynyt vaatimattomana. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointeja vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joilla investointien odotetaan lisääntyvän.
Epävarmuudesta huolimatta pk-yritysten rekrytointiaikeet eivät ole juuri vähentyneet syksyn barometriin verrattuna. Pk-yrityksistä 14 prosenttia aikoo lisätä henkilökuntansa määrää, kun 12 prosenttia ennakoi vähentävän sitä. Suurin joukko, 74 prosenttia pk-yrityksistä, aikoo säilyttää nykyisen henkilöstönsä.
”Työllisyyden laaja-alaista toipumista joudutaan odottamaan vuoden 2026 loppupuolelle. Pk-yritykset ovat ymmärrettävästi varovaisia palkkaamaan uusia tekijöitä ennen kasvun ja kysynnän selvää käännettä”, sanoo Suomen Yrittäjien johtava ekonomisti Petri Malinen.
Pk-yritysten kasvuhaluissa näkyy käänne parempaan
Pk-yritysten kasvuhakuisuus on laskenut pitkään, mutta nyt on havaittavissa myönteistä kehitystä, kun kasvuhakuisuus on kääntynyt lievään nousuun. Yli 40 prosenttia pk-yrityksistä on joko voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvuhakuisia. Lupaavasta kohenemisesta huolimatta kasvuhakuisuus on edelleen pitkän aikavälin tasoon verrattuna vaatimatonta.
Myönteistä on, että nuorten, vuoden 2019 jälkeen perustettujen pk-yritysten tulevaisuuden näkymät ovat säilyneet vahvoina. Kasvuyrityksillä on keskeinen rooli taloudessa: ne kehittävät uusia innovaatioita, toimivat kasvun moottoreina ja kirittävät muita yrityksiä. Niiden joukosta nousee myös kaivattuja kansainvälisiä kärkiyrityksiä.
”Kasvuhakuisten yritysten määrän kääntyminen kasvuun on kauan odotettu tulos. Suomi tarvitsee lisää kasvuhakuisuutta ja uudistuksia, jotka rohkaisevat yhä useampaa yrittäjää ottamaan riskiä ja kasvuaskeleita”, sanoo Malinen.
Tekoäly yleistyy pk-yrityksissä – osaamisvaje jarruttaa
Pk-yritysten tekoälyn sekä muiden digitaalisten palveluiden ja työkalujen käyttöönotto on kiihtynyt. Lähes puolet pk-yrityksistä kokee tekoälyn käytön yrityksen toiminnan kannalta aiheellisena nyt tai seuraavan vuoden aikana. Viime vuonna samoin koki joka kolmas pk-yritys.
Hieman yli neljännes pk-yrityksistä kertoo käyttävänsä tekoälyä säännöllisesti ja yli kolmannes satunnaisesti. Barometrin tulosten perusteella tiedon tai osaamisen puute hidastaa tekoälyn käyttöönottoa pk-yrityksissä.
”Tuoreimmissa kansainvälissä vertailuissa suomalaiset yritykset ovat EU-maiden kärkeä tekoälyn käytössä. On ilahduttavaa, että yrityksissä on havahduttu tekoälyn mahdollisuuksiin ensimmäisten joukossa. Tämä lupaa hyvää myös kilpailukyvyn näkökulmasta”, toteaa elinkeinoministeri Puisto.
”Pk-yritysten tekoälyloikka herättää toiveita tuottavuuden noususta. Suomalaisilla pk-yrityksillä on hyvät valmiudet uuden kriittisen teknologian käyttöönottoon”, iloitsee Malinen.
Pk-yritysbarometrin kyselyyn vastasi tällä kertaa noin 4 400 yritystä. Vastausaika oli joulukuun 2025 puolivälistä tammikuun 2026 puoliväliin. Sen julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö.
Lisätiedot:
elinkeinoministerin erityisavustaja Lars Aikala, p. 050 401 6410, etunimi.sukunimi@gov.fi
johtava ekonomisti Petri Malinen, Suomen Yrittäjät, p. 050 434 5952, etunimi.sukunimi@yrittajat.fi
liiketoimintajohtaja Juha Ketola, Finnvera, p. 029 460 2658, etunimi.sukunimi@finnvera.fi
kehittämispäällikkö Katri Lehtonen, TEM, p. 050 526 2515, etunimi.sukunimi@gov.fi
PK-yritysbarometri talvi 2026
Tiedotustilaisuuden esitysmateriaalit
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin keskusjärjestö, joka ajaa yrittäjien sekä pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäseniä Yrittäjien paikallisyhdistyksissä on lähes 70 000 ja toimialajärjestöissä noin 36 000. Ne työllistävät Tilastokeskuksen (2023) mukaan yrittäjät mukaan lukien noin 590 000 henkilöä ja yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 171 miljardia euroa. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 372 paikallisyhdistyksestä, 21 aluejärjestöstä ja 47 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Yrittäjät
Yrittäjiltä tukea krääsätalousaloitteelle – Myös Postin asema arvioitava12.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomen Yrittäjät antaa tukea kansalaisaloitteelle Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta, jota eduskunnan talousvaliokunta käsittelee huomenna perjantaina. – Kannatamme aloitteen perusajatusta siitä, että Suomen ja EU:n sisämarkkinoilla on varmistettava reilut ja tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille toimijoille. On tärkeää, että suomalaiset yritykset eivät joudu epäreiluun asemaan halpaverkkokauppojen kanssa, jotka eivät noudata samoja sääntöjä, asiantuntija Sanna Lempiäinen Suomen Yrittäjistä sanoo.
Yrittäjät: Palkka-avoimuuteen ei tarvita Suomi-lisää ja ylisääntelyä10.2.2026 06:44:44 EET | Tiedote
Suomen Yrittäjät on huolissaan siitä, että Orpon hallitus on lisäämässä tasa-arvolakiin ylimääräistä sääntelyä eli niin sanottua Suomi-lisää. Järjestö korostaa, että lainsäädäntöön tulisi tehdä vain ne muutokset, joita direktiivi aidosti edellyttää. ”Voimassa oleva tasa-arvolaki velvoittaa jo nyt työnantajia maksamaan samanarvoisesta työstä samaa palkkaa. Tämä velvollisuus on toteutettu sukupuolineutraaleilla palkkausjärjestelmillä, jotka perustuvat työn vaativuuden arviointiin”, johtaja Atte Rytkönen-Sandberg Suomen Yrittäjistä sanoo.
Yrittäjät: Yli puolet raportoi sääntelyn lisääntyneen, Suomi-lisät on poistettava7.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Pk-yrityksistä 66 prosenttia raportoi, että yrityksiin kohdistuva sääntely on lisääntynyt viimeisten kolmen vuoden aikana, kertoo Yrittäjägallup. Viranomaisvelvoitteet aiheuttavat merkittäviä kustannuksia 75 prosentin mielestä. Byrokratiaan kuluu vähintään 3,8 miljoonaa henkilötyöpäivää vuodessa eli noin 15 000 henkilötyövuotta, Yrittäjien laskelmat osoittavat.
Yrittäjät: Hallitus tuo hankinnat markkinoille – ”Kikkailu kilpailutusten kiertämiseksi loppuu”5.2.2026 15:11:49 EET | Tiedote
Suomen Yrittäjät on tyytyväinen hankintalain uudistukseen. Toteutuessaan se tekee julkisista hankinnoista avoimempia. Hallitus antoi esityksen eduskunnalle tänään. ”Kikkailu kilpailutusten kiertämiseksi loppuu. Esimerkiksi sidosyksiköiden vähimmäisomistusvaatimus avaa markkinoita pk-yrityksille, mikä luo kasvua ja työpaikkoja”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Yrittäjistä sanoo.
Yrittäjägallup: Kaupan ala tunnistaa vastuullisuusvaatimukset voimakkaimmin – alueellisia eroja ei juuri näy28.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Vastuullisuus on osa pk-yritysten arkea, sillä pk-yrityksistä 59 prosenttia kertoo tunnistavansa toimintaansa kohdistuvia vastuullisuusvaatimuksia. Toimialojen välillä erot ovat huomattavia, ja kaupan alalla vaatimukset tunnistetaan voimakkaimmin. Alueellisia eroja ei juuri näy; vastuullisuuteen liittyvät havainnot ja haasteet ovat hyvin samankaltaisia eri puolilla Suomea.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme