Lasten ja perheiden tarpeet ovat monimuotoisia - Rinnekodit laajentaa lastensuojelupalveluitaan

Tarve vaativan tason lastensuojelun palveluille on kasvanut selvästi viimeisten vuosien aikana. Rinnekodit vastaa tähän vaativahoitoisten lasten tuen tarpeeseen lisäämällä heille kohdennettuja palveluja. Keskeistä uuden palvelun käyttöönotossa on avoin ja jatkuva vuoropuhelu, jota käydään tiiviissä yhteistyössä tilaajien, asiakkaiden ja heidän perheidensä sekä kokemusasiantuntijoiden kanssa.

”Palveluihimme sijoitettavien lasten ja heidän perheidensä tuen tarpeet ovat yhä monimuotoisempia ja edellyttävät usein erittäin laaja-alaista lapsen kasvun ja kehityksen tukemista. Olemme vastanneet tähän kehittämällä palveluitamme ja henkilökuntamme osaamista, ja meillä on vahva valmius tuottaa vaativan tason palveluja”, kertoo Rinnekotien palvelualuejohtaja Pirjetta Salomäki.

Yksilöllistä tukea lapsille ja heidän perheilleen

Rinnekodit tarjoaa lapsille ja nuorille monipuolisia ja yksilöllisiä palveluita arvioinnista intensiiviseen tukeen, kuntoutukseen ja hoitoon. Lastensuojelupalveluihin kuuluvat avohuollon palvelut, sijaishuolto, jälkihuolto sekä perhehoito. Tavoitteena on tukea jokaisen lapsen kasvua suunnitelmallisesti, asiantuntevasti ja hänen omista lähtökohdistaan käsin.

Palvelumuutos tehdään nyt kolmeen lastensuojelupalveluita tarjoavaan yksikköön, joilla on pitkä kokemus erityistason lastensuojeluyksikkönä ja henkilökunnan osaaminen on jo entuudestaan vaadittavalla tasolla. Rinnekodit Poppeli sijaitsee Porissa, Rinnekodit Helmi ja Rinnekodit Nuotti Helsingissä. Syksyllä 2026 vastaava palvelumuutos toteutetaan Espoossa sijaitsevassa yksikössä. Tulevina vuosina lastensuojelupalveluita arvioidaan ja kehitetään laaja-alaisesti sekä reagoidaan jatkossakin mahdollisiin palvelutarpeen muutoksiin.

Käytännössä muutos tarkoittaa ryhmäkokojen pienentämistä, resursoinnin vahvistamista sekä moniammatillisen yhteistyön tiivistämistä.

“Lastensuojelupalveluidemme tavoitteena on tukea lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä sekä vahvistaa lapsen ja hänen perheensä voimavaroja. Avainasemassa tällä polulla on systeemisen ajattelun mukainen muutos, joka syntyy yksikön ja ympäristön vuorovaikutuksessa, kuntouttavalla ja kulttuurisensitiivisellä työotteella”, Salomäki kuvaa.