Ruotsinkielisten aikakauslehtien digitointihanke käynnistyy
17.2.2026 10:00:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Kansalliskirjastossa käynnistyy vuoden 2026 alussa laaja, viisivuotinen digitointihanke, jossa digitoidaan kaikki Suomessa ilmestyneet ruotsinkieliset aikakauslehdet. Hanke toteutetaan yhteistyössä Svenska litteratursällskapet i Finlandin (SLS) ja tekijänoikeusjärjestö Kopiosto ry:n kanssa, ja sitä rahoittaa kuusi säätiötä 2,1 miljoonalla eurolla.

Ruotsinkielisiä aikakauslehtiä on ilmestynyt vuodesta 1771 alkaen yli 3000 nimekettä mitä moninaisimmilta aloilta: tieteellisiä, uskonnollisia ja harrastelehtiä, järjestöjen, yritysten ja oppilaitosten lehtiä sekä pila- ja vuotuisjuhlalehtiä. Kokoelmasta on aiemmin digitoitu noin kolmannes, joka käsittää etupäässä yleisaikakauslehtiä ja rintamalehtiä.
Digitointihanke käynnistyy helmikuussa 2026. Ensimmäisenä digitoidaan tieteelliset lehdet, joita avataan käyttöön vuoden 2026 loppuun mennessä.
Hanketta rahoittaa kuusi suomenruotsalaista säätiötä: Amos Andersons fond, Stiftelsen för Åbo Akademi, Stiftelsen Tre Smeder, Svenska folkskolans vänner, Svenska kulturfonden ja Svenska litteratursällskapet i Finland.
Aikakauslehtiä yleisökäyttöön vuoden 1974 loppuun asti
Suuri osa digitoitavasta aineistosta on tekijänoikeudenalaista, joten Kopioston kanssa on sovittu avaamisratkaisuista. Ruotsinkieliset aikakauslehdet vuoden 1974 loppuun asti avataan digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa yleisökäyttöön. Aineisto vuosilta 1975–2024 on käytettävissä asiakastyöasemilla SLS:n arkistoissa Helsingissä ja Vaasassa.
Tämän lisäksi tieteelliset aikakauslehdet avataan vuoden 2016 loppuun yleisökäyttöön digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa, ja arkistokäyttöön SLS:n arkistoissa Helsingissä ja Vaasassa vuoden 2024 loppuun saakka.
Tutkain-sopimukseen liittyneiden korkeakoulujen tutkijat voivat käyttää aineistoa kirjautumalla Tutkain-palveluun.
Kaikki aineisto on käytettävissä lisäksi vapaakappalekirjastoissa.
Hyvä yhteistyö saa jatkoa
Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen kiittää rahoittajia kulttuuritahdosta merkittävän hankkeen toteuttamiseksi, ja iloitsee antoisan yhteistyön jatkumisesta.
“On hienoa, että voimme jälleen saattaa tärkeän osan Suomen ruotsinkielisestä kulttuuriperinnöstä digitaaliseen muotoon suuren yleisön ja tutkijoiden käyttöön. Kansalliskirjasto ja Svenska litteratursällskapet toteuttivat yhdessä Kopioston ja suomenruotsalaisten säätiöiden kanssa vuosina 2021–2023 vastaavan laajan hankkeen, jonka tuloksena kaikki ruotsinkieliset sanomalehdet digitoitiin ja avattiin käyttöön vuoteen 1949 asti. Nämä yhtenäisinä, pitkinä aikasarjoina digitoidut ja avatut lehdet ovat Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelumme käytetyimpiä aineistoja. Uskomme, että asiakkaamme löytävät vastaisuudessa tiensä myös ruotsinkielisten aikakauslehtien pariin”.
Myös SLS:ssä ja Kopiostossa iloitaan hankkeen alkamisesta.
“Aikakauslehtien digitointi tuo näkyväksi suomenruotsalaisuuden tärkeän ja identiteettiä rakentavan ulottuvuuden. Lehdet tarjoavat ainutlaatuisen näkymän sekä tieteelliseen kenttään että suomenruotsalaisiin kansanliikkeisiin ja elinvoimaiseen yhdistystoimintaan. Olemme erittäin kiitollisia siitä, että hyvän yhteistyön ansiosta Kansalliskirjaston ja säätiöiden kanssa voimme saattaa aikakauslehdet saataville arvokkaana täydennyksenä jo digitoituihin sanomalehtiin sekä tutkijoiden että suuren yleisön käyttöön”, sanoo SLS:n toimitusjohtaja Björn Teir.
"On ilahduttavaa, että voimme omalta osaltamme edistää historiallisten ruotsinkielisten aikakauslehtien laajempaa saatavuutta yleisölle, tutkijoille ja arkiston asiakkaille", sanoo Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niiranen. ”Samalla huolehdimme siitä, että lehtien tekijät ja kustantajat saavat asianmukaiset tekijänoikeuskorvaukset sisältöjen käytöstä.”
Lisätietoja
Projektipäällikkö Anna-Elina Ukkonen, Kansalliskirjasto, anna-elina.ukkonen@helsinki.fi
Palvelujohtaja Johanna Lilja, Kansalliskirjasto, johanna.e.lilja@helsinki.fi
Arkistonjohtaja Kristina Linnovaara, SLS, kristina.linnovaara@sls.fi
Johtaja Juha Jukkara, Kopiosto, juha.jukkara@kopiosto.fi
Hanke toteutetaan yhteistyössä Svenska litteratursällskapetin ja tekijänoikeusjärjestö Kopiosto ry:n kanssa ja sitä rahoittavat Amos Andersons fond, Stiftelsen för Åbo Akademi, Stiftelsen Tre Smeder, Svenska folkskolans vänner, Svenska kulturfonden ja Svenska litteratursällskapet.
Avainsanat
Kuvat

Linkit
Kansalliskirjasto on kaikille avoin kulttuuriperintöorganisaatio, joka palvelee valtakunnallisesti kansalaisia, tiedeyhteisöjä ja muita yhteiskunnan toimijoita. Turvaamme Suomessa julkaistun tai Suomea koskevan julkaistun kulttuuriperinnön saatavuuden sekä välitämme ja tuotamme tietosisältöjä tutkimukselle, opiskelulle, kansalaisille ja yhteiskunnalle. Kehitämme palveluja yhteistyössä kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden toimijoiden kanssa. Kansalliskirjasto Helsingin yliopiston erillislaitos.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Sikatilallinen, haluatko tietää, miten sioillasi menee? Hae mukaan eurooppalaiseen tutkimukseen22.4.2026 17:25:17 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen johtama laaja kansainvälinen hanke kartoittaa emakoiden ja porsaiden hyvinvointia yli 300 sikatilalla kymmenessä Euroopan maassa. Suomalaisia tiloja kutsutaan mukaan keväällä 2026.
Helsingin yliopiston talous pysyi vakaana vuonna 202522.4.2026 11:22:19 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallin mukaan jaettava perusrahoitus heikkeni, mutta valtion rahoitus kokonaisuutena kasvoi.
Incel-yhteisöt ovat monimutkaisempia kuin julkinen keskustelu antaa ymmärtää22.4.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Julkisessa keskustelussa incelit esitetään usein joko yksinäisinä uhreina tai vaarallisina ekstremisteinä. Tuore väitöstutkimus osoittaa, että miesten incel-identiteetti on joustava ja muuttuva: osallistumisen intensiteetti ja naisvihan syvyys vaihtelevat yksilöittäin ja elämäntilanteen mukaan.
Maidontuotannon hiilijalanjälki mahdollisesti oletettua suurempi21.4.2026 10:36:36 EEST | Tiedote
Karjankasvatus aiheuttaa merkittävän osan kasvihuonekaasupäästöistä maailmanlaajuisesti. Uuden tutkimuksen mukaan maidon hiilijalanjälki voi olla huomattavasti suurempi kuin laskelmissa yleensä, kun otetaan huomioon myös maaperästä vapautuva hiilidioksidi.
Järjestäytynyt rikollisuus pyrkii vaikuttamaan oikeusviranomaisiin Pohjoismaissa17.4.2026 09:43:40 EEST | Tiedote
Järjestäytyneen rikollisuuden epäasiallinen vaikuttaminen oikeusjärjestelmän viranomaisiin on kasvava ongelma kaikissa Pohjoismaissa, osoittaa uusi tutkimus. Ilmiö on odotettua hienovaraisempaa ja jää siksi usein piiloon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme