Luottamus tekoälyn kehittäjiin rakentuu myönteisistä kokemuksista

Tutkijat tarkastelivat luottamusta sosio-psykologisesta näkökulmasta. Heitä kiinnosti se, miten, psykologiset perustarpeet – yhteenkuuluvuus, autonomia ja kompetenssi – muovaavat luottamusta teknologiaa kohtaan. Tutkimus selvitti asenteita ja psykologisia taustatekijöitä.

Tutkimus perustuu vuoden 2024 aineistoon, joka kerättiin yli 11 000 vastaajalta 12 maasta kuudelta mantereelta. Kyse on yhdestä kattavimmista tutkimusjulkaisuista siitä, miten luottamus tekoälyyn ja tekoälyä hyödyntäviin yrityksiin kehittyy.

Tulokset osoittavat, että myönteiset asenteet tekoälyä kohtaan ja ihmisen saama tunne yhteydestä teknologiaan ennustavat johdonmukaisesti luottamusta. Tulos oli sama käyttäjän kotipaikasta riippumatta. 

Tekoälyjärjestelmät muovaavat yhä useammin työskentelyä, viestintää ja tiedonhankintaa. Tampereen yliopiston tohtorikoulutettava Anica Cvetković yhdistää muutokseen havainnon, jonka mukaan luottamus ei pohjaa pelkästään teknologian tehokkaaseen toimintaan. 

– Tuloksemme osoittavat luottamuksen kytkeytyvän vahvasti siihen, kokevatko ihmiset saavansa sosiaalista ja psykologista tukea käyttäessään tekoälyä. Ilmiö toistuu erilaisissa kulttuurisissa ja teknologisissa ympäristöissä, Cvetković sanoo.

Sitä vastoin autonomia, teknologinen osaaminen ja ihmisen itsevarmuus tekoälyn käyttäjänä vaikuttivat luottamukseen vain tietyissä kansallisissa konteksteissa.

Tulokset julkaistiin hiljattain Behaviour & Information Technology -lehdessä.

Ihmiskeskeisyyttä AI:n kehitykseen ja hallintaan 

Tutkimuksessa tarkasteltiin luottamusta paitsi yleisesti tekoälyteknologioihin myös suuriin teknologiayrityksiin. Näihin kuuluivat sosiaalisen median alustat, jotka hyödyntävät vahvasti tekoälyä toiminnassaan. 

Tutkimukseen osallistui vastaajia alueilta, joilla teknologinen infrastruktuuri ja kulttuuriset normit vaihtelevat huomattavasti. Näin tutkijat pystyvät näyttämään globaalin eriarvoisuuden teknologiakehityksessä. Tulokset viittaavat siihen, että ihmisten arjen teknologiset kokemukset – ja erityisesti se, koetaanko ne osallistaviksi ja voimaannuttaviksi – vaikuttavat ratkaisevasti luottamukseen eri puolilla maailmaa.

– Luottamus tekoälyyn ja erityisesti sen kehittäjäyrityksiin on kasvattaa koko ajan merkitystään, sanoo yksi tutkimuksen johtajista, professori Atte Oksanen Tampereen yliopistosta. 

– Tekoäly vaikuttaa jo siihen, miten työskentelemme, viestimme ja käytämme keskeisiä palveluja. Myös viimeaikaiset muutokset maailmanpolitiikassa ovat korostaneet Euroopan tarvetta kehittää omia vahvoja ja luotettavia vaihtoehtojaan. Luotettava ja läpinäkyvä kehitys on siksi paitsi teknologinen, myös strateginen yhteiskunnallinen prioriteetti, professori Oksanen lisää.

Tutkijat korostavat ihmislähtöisten ja kulttuurisesti sensitiivisten lähestymistapojen tärkeyttä tekoälyn suunnittelussa ja hallinnassa. Pelkkä teknisen suorituskyvyn tai käyttäjien taitojen parantaminen ei riitä, jos ihmiset kokevat olevansa erillään, poissuljettuja tai voimattomia suhteessa tekoälyjärjestelmiin.

– Jos tekoäly halutaan hyväksyä osaksi arkea ja julkisia instituutioita, luottamus ei voi rakentua vain tehokkuuden varaan. Ymmärrys siitä, miten ihmiset suhtautuvat tekoälyyn – ja niihin yrityksiin, jotka sitä kehittävät – on keskeistä tekoälyvetoisten yhteiskuntien legitimiteetille, Oksanen toteaa.

***

Tutkimusartikkeli

Cvetkovic, A., Savolainen, I., Celuch, M., Heiskari, M., Soares Ruokosuo, E., Arriaga, P., Koike, M., & Oksanen, A. (2026). User Trust in AI and Major Tech Companies in Twelve Countries. Behaviour & Information Technology. 1-17.

Tutkimusrahoitus

Tutkimusta rahoittivat Tampereen yliopisto (Atte Oksasen sisäinen projektirahoitus) sekä Suomen Kulttuurirahaston Self and Technology 2024 -hanke (PI Atte Oksanen). Anica Cvetkovicin ja Magdalena Celuchin tutkimustyötä tukivat Jenny ja Antti Wihurin säätiön henkilökohtaiset apurahat.