Ilmastonmuutos haastaa maa- ja metsätalouden huoltovarmuutta – muutoksiin varauduttava ajoissa

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) PUUVILJA-projektissa arvioitiin maa- ja metsätalouden kohtaamia ilmastonmuutosriskejä huoltovarmuuden kannalta noin 2045-luvulle saakka. Luonnonvarakeskuksen HVK:lle laatima raportti arvioi riskejä ja esittää kehittämistoimia, joilla voidaan vahvistaa alan toimijoiden toimintaedellytyksiä muuttuvissa olosuhteissa.

Vaikutukset maataloudelle kasvavat sään ääri-ilmiöiden myötä

Sään erilaiset vaihtelut ja ääri-ilmiöt tuovat haasteita maataloudelle jo lähivuosikymmeninä. Ilmastonmuutos lisää runsaita sateita ja pitkittyviä kuivia jaksoja, jotka heikentävät kasvien kasvua ja satoa sekä vaikeuttavat sadonkorjuuta ja pellolla liikkumista.

”Suomen huoltovarmuuden ja ruuantuotannon omavaraisuuden näkökulmasta on tärkeää, että kotimainen tuotanto ja viljelykyky säilyvät myös poikkeuksellisissa sääoloissa. Yhdeksi projektin keskeisimmistä havainnoista nouseekin peltojen vedenhallinta. Miten pelloilla voitaisiin tarvittaessa ohjata vettä muualle, mutta toisaalta kuivina aikoina hankkia sitä lisää”, sanoo johtava varautumisasiantuntija Tapio Tourula Huoltovarmuuskeskuksesta.

Vesitalouden lisäksi esimerkiksi viljelymenetelmien joustavuus ja tuotannon monipuolistaminen ovat keskeisiä keinoja huoltovarmuuden turvaamiseksi maataloudessa. Tärkeää on myös tutkimus ja seuranta maatalouden uusista tuhonaiheuttajista, joita on levinnyt maahamme arvioitua nopeammin.

Myrskytuhot, korjuu ja logistiikka korostuvat metsätaloudessa

Ilmastonmuutoksen tuomat sään vaihtelut ja ääri-ilmiöt tulevat näkymään myös metsätaloudessa, sillä muuttuva ilmasto aiheuttaa myrskytuhoja, heikentää puunkorjuun edellytyksiä, vaikeuttaa kuljetuksia ja aiheuttaa varastointihaasteita. Samalla myös uusien tuholaisten ja taudinaiheuttajien uhka lisääntyy.

”Metsätaloudessa akuuteimpia huoltovarmuusriskejä ovat talvisen puunkorjuun vaikeutuminen lumettomuuden ja roudattomuuden vuoksi sekä laajojen myrsky- ja hyönteistuhojen shokkivaikutukset puun korjuulle, logistiikalle ja varastoinnille. Keski- ja Itä-Euroopan kokemuksista tiedämme, miten mittavia seuraukset voivat olla. Koska metsän kasvusykli on pitkä, tänään tehtävät uudistuspäätökset vaikuttavat vuosikymmenten päähän – siksi riskien ennakointi on välttämätöntä”, sanoo yksi raportin kirjoittajista, tutkimuspäällikkö Markus Melin Luonnonvarakeskuksesta.

PUUVILJA-projekti toteutettiin HVK:n Energia 2030 -ohjelmassa, jossa etsitään keinoja häiriöttömän energiansaannin turvaamiseksi vähähiilisessä yhteiskunnassa.