SDP:n ryhmäpuhe Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta

Arvoisa puhemies,

Hallitus ansaitsee yhden ruusun, se sitoutui ohjelmassaan pitämään kiinni Marinin hallituksen aikana tehdystä ilmastolaista.

Suomessa tultaisiin jatkamaan siirtymää kohti hiilineutraalisuutta vuoteen 2035. Siihen tulisi pohjautua ilmasto- ja energiapolitiikka ja kaksoissiirtymä teknologian avulla. Meillä on jo kansalaisyhteiskunta ja elinkeinoelämä mukana.

Käsittelyssä olevan Energia- ja ilmastostrategian pitäisi ohjata Suomen kestävää kasvua, investointeja, energiaratkaisuja sekä ilmastopolitiikkaa tulevaisuuteen. Valitettavasti selonteko tulee liian myöhään, ilman riittävää rahoitusta ja ilman niitä konkreettisia toimia, joita yritykset, kunnat ja kansalaiset ovat odottaneet. Ei tule toista ruusua.

Sosialidemokraattien mielestä strategian pitäisi olla kasvun moottori ja vihreän siirtymään kannustava tiekartta. Tähän liittyy keskeisesti myös työvoimaan, koulutukseen ja T&K panostuksiin tehdyt linjaukset. Monipuolisesta energiapaletista ja huoltovarmuudesta sekä päästöpolusta on huolehdittava.

 

Arvoisa puhemies,

Vihreä siirtymä ei ole kuluerä vaan talouden uusi perusta. Vakaa toimintaympäristö ja viitoitus tulevaan on kilpailuetu, joka ratkaisee, mihin miljardiluokan investoinnit suuntautuvat – ne tulisi saada Suomeen. Hallitus kirjoittaa puhtaan siirtymän vauhdittamisesta, mutta todellisuudessa monet keskeiset päätökset ovat viivästyneet ja jopa vieneet kehitystä taaksepäin.

Esimerkkinä käy lehmänkauppojen lehmänkauppa, kun kesällä tämä selonteko jumiutui alueidenkäyttölain koplaamiseen, jossa sekä tuulivoimalle että aurinkovoimalle heitetään kapuloita rattaisiin. Siis heikennetään investointimahdollisuuksia, johon yritykset haluaisivat ryhtyä.

On heikennetty suomalaisen biopolttoaineen kunnianhimoa jakeluvelvoitteessa ja tehty fossiilisen polttoaineen veroalet. Useilta ilmastotoimilta on leikattu resursseja. Hallitus leikkasi jopa hiilidioksidin talteenottoteknologian kehittämisestä - siis luvattu kärkihanke, piippujen tulppaus, uhkaa sekin jäädä lähtötelineisiin.

 

Arvoisa puhemies,

Vihreän siirtymän pelko ei ole osoittautunut järkeväksi. Päästötön sähkö ja Euroopan edullisin hinta sekä valtavat investoinnit ja uusien potentiaali todistavat tämän. 

Pörssisähköasiakkaan kannalta on haaste, että sähkön hinta voi heitellä niin rajusti. Sen kohtuuttomasta heilumisesta voidaan päästä fiksulla regulaatiolla, ja etteivät välttämättömät investoinnit esimerkiksi siirto- ja jakeluverkkoon ja joustoon kompastu hitaaseen luovitukseen tai toimimattomaan byrokratiaan.

Suomeen ja merille mahtuu yhä tuulivoimaa, datakeskuksia ja vetyhankkeita sekä varastoja ja siirtokapasiteettia ja ydinvoimaa ja pienydinvoimaloita. Suomeen tarvitaan kipeästi investointeja ja työpaikkoja ja mielellämme näemme niitä kestävistä ratkaisuista. Uusia sähkökuluttavia investointeja tasapainottaa, että Suomessa on tulollaan myös runsaasti kysyntää odottavia energiainvestointeja. Näillä yhdessä olisi kasvuvaikutus talouteemme!

Energiaturvallisuus eli saatavuus ja verkon toiminta sekä huoltovarmuus on otettava huomioon pakkasjaksoilla ja kriisitilanteisiin varautumisessa. Turpeella on rooli huoltovarmuuspolttoaineena CHP laitoksissa.

Arvoisa puhemies,

Kansainvälistä politiikkaa värittää uhittelu ja turvallisuusuhkat, jotka uhkaavat jättää puhtaat teknologiainnovaatiot, sitoutuneiden maiden toimet ja sopimukset varjoonsa. On ymmärrettävä, että teollisen strategian aikajänteen tulee olla yhden maan poliittista vaalisykliä pidempi.

Hajautetut ja polttoaineista riippumattomat energiajärjestelmät ovat vanhoja fossiilikuljetusketjuja kriisinkestävämpiä ja Venäjän tuontifossiileille emme enää halua eurojamme osoittaa. Poliittiset puheet voi muuttua nopeammin kuin talouden rakenteet tai varsinkaan pysyvät ilmasto- ja ympäristöhaasteet.

 

Arvoisa puhemies,

Hallituksen omat ratkaisut ovat lisänneet päästöjä. Aikana, jolloin ilmasto kuumenee ja ylitämme niin sanottuja keikahduspisteitä, joiden jälkeen ilmasto- ja luonto ei enää palaudu. Yritykset ovat toistuvasti kertoneet, että epävarmuus ja poukkoileva linja hidastavat päätöksiä. 

Jokainen viivästys kasvattaa päästövelkaa – velkaa, jonka maksamme joko kiristyvin EU-velvoittein tai menetettyinä investointeina. Suomi on ollut ilmastopolitiikan edelläkävijä, mutta viime vuosien epäröinti on rapauttanut tätä. Päästökauppasektorilla tavoitteita nopeammin vähenevät päästöt ovat luoneet aseman, jossa Suomen kannattaa vaatia selkeää hiilen hintaa ja ilmastopolitiikkaa EU:ssa, kauppapolitiikassa ja kansainvälisissä pöydissä.

Suomelle haasteelliset sektorit, maankäyttö ja liikenne, on pitkäjänteisellä politiikalla saatava laskevalle uralle hiilipäästöissä. Strategiaa on arvostelu riittämättömänä vaikutusarvioiltaan ja liian yleisluonteisena sekavana kokoelmana hallituksen korostuksia. Maankäyttösektoria, energiaverkkojen investointeja ja vetytaloutta olisi pitänyt käsitellä systemaattisemmin ja antaa investointikehikko nyt.

 

Arvoisa puhemies,

Vihreä siirtymä on aikamme suurin talousmahdollisuus, mutta myös välttämättömyys, jotta planeetta pysyy elinkelpoisena tuleville sukupolville. Meillä ei ole varaa hukata aikaa.

Seuraava hallitus jatkaa työtä entistäkin vaikeammissa taloudellisissa olosuhteissa saaden valtionvelan lisäksi Orpon hallitukselta päästövelkaa.