Kaupungeissa hulevesitulvat yleistyvät – kuilua ohjeiden ja kaavoituksen välillä

Uusi väitöstutkimus paljastaa, että vaikka hulevesien hallintaan liittyviä ohjeita ja määräyksiä on runsaasti, ne eivät riittävästi ohjaa käytännön kaavoitusratkaisuja.

Hulevesillä tarkoitetaan maan pinnalla, rakennusten katoilla ja muilla pinnoilla virtaavia vesiä. Kaupunkisuunnittelulla on ratkaiseva rooli hulevesien hallinnassa. Kaupunkitulvat yllättävät yhä useammin ilmastonmuutoksen ja lisääntyvien sään ääri-ilmiöiden myötä esimerkiksi alikuluissa kevättalven sulamis- ja jäätymisjaksoissa sekä lisääntyvinä rankkasateina.

Kaupunkitulvien hallinnassa tärkeää on hulevesien synnyn ehkäisy. Ennakoinnissa keskeistä on hulevesien viivytyksen, imeytysratkaisujen ja tulvareittien parantaminen sekä hulevesiverkostojen kapasiteetin riittävyys.

“Tutkimusta tehdessämme hämmästyimme, kuinka suuri kuilu ohjeistusten ja käytännön toteutuksen välillä on. Vaikka kunnilla on tahtoa kehittää hulevesien hallintaa, ratkaisut eivät vielä siirry suunnitelmista asemakaavoihin”, toteaa väitöskirjatutkija Minna Mäki-Asiala. jonka väitöskirja tarkastetaan Oulun yliopistossa pe 27. helmikuuta.  

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli syventää ymmärrystä hulevesien hallinnasta yhä tiiviimmin rakennettavassa suomalaisessa kaupunkiympäristössä erityisesti asemakaavoituksen näkökulmasta.

Tutkimus rakentui kolmen teeman ympärille: suunnittelu, toteutussuunnittelu ja ohjaus. Suunnittelua ja toteutussuunnittelua asemakaavoissa tarkasteltiin 60 vuoden ajalta erityisesti vettä läpäisemättömien eli lähes vesitiiviiden pintojen lisääntymisessä ja vaikutuksina hulevesien syntyyn.

Tutkimustuloksissa näkyy selkeästi suunnittelun eli asemakaavamääräysten ja niiden toteutuksen välinen ristiriita. Vihreän ympäristön osuuden asemakaavassa havaittiin tutkimusalueella laskeneen 36 prosenttia, vaikka samaan aikaan strategisissa tavoitteissa on kasvanut vettä läpäisevien pintojen ja viheralueiden merkitys. Tämä johti paikoin jopa 250 prosentin hulevesimäärien kasvuun alueella.

Toteutussuunnittelun osalta tehtiin ohjeisiin perustuvaa laskentaa ja hydrologisia mallinnuksia, jotka osoittivat, että tiiviisti rakennetuilla alueilla tarvittaisiin nykyistä huomattavasti enemmän imeytys- ja viivytysratkaisuja tulvariskien hallitsemiseksi.

Ohjauksen osalta analysoitiin 12 kunnan määräyksiä ja tehtiin yli 10 000 asukkaan kuntien edustajille kysely, joiden perusteella kunnilla on selkeä tarve yhtenäisemmille kansallisille linjauksille. Osa ohjeista on myös selvästi vanhentuneita. Ohjauksesta kuntaorganisaatioissa voi lukea lisää vuonna 2025 julkaistusta tutkimuksesta.

Väitöstyön tulokset osoittavat, että vaikka hulevesien hallinnan merkitys ymmärretään laajasti, ohjeistukset eivät vielä riitä ohjaamaan asemakaavojen sisältöjä niin, että ilmastonmuutoksen aiheuttamiin rankkasateisiin pystyttäisiin varautumaan. Rakentamisen tiivistyminen kohdistuu usein vanhoille asuinalueille, joiden hulevesijärjestelmät ovat jo entuudestaan kuormittuneita. Tutkimus tuottaa uutta tietoa siitä, miten hulevesiohjeet vaikuttavat todellisiin ratkaisuihin.

Tulosten merkitys koskee kaavoittajia, kuntien viranhaltijoita, alue- ja kaupunkisuunnittelun asiantuntijoita sekä poliittisia päättäjiä, jotka vastaavat hulevesien hallintaa ohjaavasta sääntelystä myös kansallisella tasolla.

Väitöstutkimus suosittelee selkeämpiä kansallisia ohjeita sekä kunnille kehitettyjä työkaluja, joilla kaavaratkaisujen vaikutuksia voidaan arvioida systemaattisemmin. “Odotamme, että tulokset auttavat vahvistamaan suunnittelun, ohjeistuksen ja käytännön ratkaisujen välistä yhteyttä ja johtavat entistä ennakoivampaan hulevesien hallintaan”, kertoo Mäki-Asiala.

Tieteenalalle tutkimustulokset avaavat uudenlaisen näkökulman ohjeiden ja käytännön välisen ristiriidan analysointiin. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimusta siitä, miten kaupunkien tiivistymisen vaikutuksia voidaan lieventää kustannustehokkaasti ja pitkäjänteisesti.

Väitöstilaisuus pe 27.2.2026 klo 12 ja väitöskirja Asemakaavoituksen ja lainsäädännön vuorovaikutus hulevesien hallinnassa osana kaupunkikehitystä Suomessa ovat nähtävillä verkossa.