Odin-satelliitti täyttää 25 vuotta – tuottaa edelleen arvokasta dataa ilmakehän tilasta

Vuonna 2001 avaruuteen laukaistu Odin-satelliitti suunniteltiin alun perin kaksivuotiseksi missioksi, mutta se toimii edelleen ja on ylittänyt alkuperäiset odotukset moninkertaisesti. Satelliitti laukaistiin Venäjältä 600 kilometrin korkeuteen, ja sen kyydissä on kaksi mittalaitetta: radiometri SMR sekä optinen spektrometri OSIRIS.

Satelliittia on käytetty sekä tähtitieteellisiin mittauksiin että maapallon ilmakehän havainnointiin ja ilmastonmuutoksen tutkimiseen. Satelliitin rakentamiseen osallistuivat Ruotsin lisäksi Suomi, Kanada ja Ranska.

Odin avasi Suomelle tien avaruustutkimukseen

Odin oli merkittävä hanke Suomen avaruustoiminnan alkutaipaleella. Se oli ensimmäinen satelliittihanke, jossa Suomi osallistui täysivaltaisena osapuolena Tekesin (nykyisin Business Finland) rahoituksen kautta. Osallistuminen avasi suomalaisille tutkijoille ja yrityksille väylän vaativiin kansainvälisiin avaruushankkeisiin.

Suomalaisista tutkimuslaitoksista Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto ja Teknillinen korkeakoulu osallistuivat hankkeeseen. Hanke loi pohjaa suomalaiselle avaruustähtitieteelle ja ilmakehätutkimukselle. Hankkeessa kehitetty osaaminen ja teknologia ovat tukeneet myös korkeataajuisten tietoliikenne- ja tutkajärjestelmien kehitystä.

Pitkä yhtenäinen mittausaikasarja on arvokas ilmastotutkimuksessa

Ilmatieteen laitoksella on keskeinen rooli OSIRIS-spektrometrin mittausaineiston käsittelyssä. OSIRIS mittaa ilmakehän korkeusjakaumia, kuten otsonia, aerosoleja ja lämpötilaa. Viime vuosina Ilmatieteen laitoksella on kehitetty erityisesti keski-ilmakehän pitkiä ilmastoaikasarjoja, joissa hyödynnetään OSIRIS-mittauksia. Yhtenäinen 25 vuoden mittaushistoria on poikkeuksellisen arvokas, kun tutkitaan otsonikerroksen toipumista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

”Odin-satelliitin pitkä ja yhtenäinen mittaushistoria on tutkimuksen kannalta ainutlaatuinen. Se auttaa meitä erottamaan luonnollisen vaihtelun pitkäaikaisista muutoksista ja parantaa ymmärrystämme siitä, miten ilmakehä reagoi ilmastonmuutokseen”, sanoo yksikönpäällikkö Johanna Tamminen Ilmatieteen laitokselta.

OSIRIS-mittauksia hyödynnetään myös Euroopan unionin Copernicus-ilmastopalvelussa sekä kansainvälisissä ilmaston tilaa kuvaavissa arvioissa.

Merkittäviä havaintoja otsonista ja yläilmakehästä

Odin on tuottanut vuosien varrella merkittäviä havaintoja ilmakehän tilasta. Jo syksyllä 2002 satelliitin avulla seurattiin Etelämantereen otsoniaukon poikkeuksellista jakautumista kahteen osaan. Mittauksia on hyödynnetty myös arktisen alueen otsonitilanteen seurannassa.

Alun perin kaksivuotiseksi suunniteltu satelliitti on yksi pitkäikäisimmistä ilmakehän tutkimussatelliiteista. Sen havaintoihin perustuen on julkaistu satoja vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, ja dataa hyödynnetään laajasti kansainvälisessä tutkimuksessa.