Kaarina Maununtyttären tieteellisissä tutkimuksissa tehtiin merkittävä esinelöytö

Kaarina Maununtyttären hauta on avattu edellisen kerran vuonna 1867. Tuolloin osittain muumioituneen vainajan vatsan kohdalta löytyi pieniä silkkilappuja, joita pidettiin merkkinä balsamoinnista. Parhaillaan tehtävissä tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, että silkkilaput ovat osa rotan pesää, johon on jyrsitty palasia Kaarinan hautavaatteesta. Toinen samankaltainen pesä oli suojannut yhtä sormiluista, jossa oli yhä kiinni sormus.

- Vastaavat sormukset olivat ylellisiä ja muodikkaita 1500-luvun yläluokan keskuudessa, tutkija Ulla Nordfors kertoo.

- Olemme iloisia ja onnellisia saadessamme tällaisen aarteen Turun tuomiokirkkomuseon kokoelmiin, sanoo Turun tuomiorovasti Aulikki Mäkinen.

- Kun museo Tuomiokirkon peruskorjauksen jälkeen taas aukeaa, tämä sormus tulee sinne nähtäville, Mäkinen lupaa.

Sormus tulee esille myös Vapriikin näyttelyyn vuonna 2028.

Tutkimuksissa tarkastellaan myös Kaarinan ja Erik XIV:n tyttären Sigrid Vasan sekä tuntemattoman lapsen hautoja, joista tutkimusryhmä on tehnyt luu- ja tekstiilianalyysejä. Laboratorioihin lähteviä mikroskooppisen pieniä näytteitä on otettu yli sata.

- Luuanalyysin ikäarvio tuntemattomasta lapsesta vastaa Kaarinan ja Eerik XIV:n poikaa, noin kolmivuotiaana menehtynyttä Henrikiä, Ulla Nordfors paljastaa.

- Vasta DNA-analyysi kuitenkin varmistaa, onko kyseessä Kaarinan ja Eerikin poika. Analyysien ja tutkimusten lopullisia tuloksia voidaan joutua odottamaan jopa pari vuotta.