Säiden lauhtuminen herätti Korkeasaaren karhut
20.2.2026 13:29:44 EET | Korkeasaaren eläintarha | Tiedote
Korkeasaaren 25- ja 20-vuotiaat naaraskarhut ovat heränneet talviuniltaan. Kipakka pakkastalvi edisti Karhulinnan asukkaiden talvilepoa. Kevään lähestymiseen karhuja herätteli veden lirinä, joka kuului säiden lauhtuessa talvitiloissa rikkoutuneesta vesiputkesta.

Korkeasaaren karhut vetäytyivät talviunilleen marraskuun toisella viikolla. Lämpimän alkutalven aikana lepo oli katkonaista, mutta kovien pakkasten alettua karhut rauhoittuivat talvipesäänsä. Lämpötila laski pakkasen puolelle myös talvitiloissa, ja karhut käpertyivät tavallisesta poiketen yhteiseen pesään. Säiden lauhduttua herätys tuli yllättäen, kun talvitilassa rikkoutunut vesiputki alkoi vuotaa. Talvipesä ei kuitenkaan kastunut, joten karhut käyttävät sitä edelleen.
”Tänä talvena karhut eivät nukkuneet pitkiä yhtenäisiä unijaksoja. Näimme pesäkamerasta, että karhut nousivat usein jaloittelemaan ja veimme niille kevyttä ruokaa. Ne ovat kurkistaneet uloskin, mutta palanneet takaisin nukkumaan. Karhuilla on nyt mahdollisuus valita oman rytminsä mukaan levon ja ulkoilun väliltä”, kertoo eläintenhoitaja Susan Nuurtila.
Karhut pääsevät päivittäin ulkoilemaan ja tutkimaan lumista tarhaansa. Ne rapsuttelevat talviturkkejaan puiden runkoihin, kierivät lumessa ja nuuhkivat tuoksuja lumen alta. Karhut ovat edelleen väsyneitä, joten ne viettävät vielä ison osan päivästään lepäillen pesissään, jonne ne saavat talvirientojensa jälkeen kömpiä.
Eläintenhoitajat ovat antaneet karhuille kevyiksi makupaloiksi salaattia, omenaa ja porkkanaa sekä hieman täyttävämpää kuivaruokaa. Talviunien jälkeen ruokahalu palailee vähitellen. Karhujen aktiivisuuden lisääntyessä siirrytään normaaliin ruokavalioon, eli kasvisten oheen tulee myös viljatuotteita, lihaa ja kalaa.
Kahden edellisen talven lauhat säät ovat vaikuttaneet helsinkiläisten karhujen talviunirytmiin ja yhtenäisten unijaksojen pituus on selvästi lyhentynyt aiemmasta. Tänä talvena pisin yhtenäinen unijakso kesti vain kolme viikkoa. Korkeasaaressa on mahdollisuus viilentää karhujen talvipesiä, jotta lauhoinakin talvina unet sujuisivat paremmin. Mikään ei kuitenkaan viilennä tiloja yhtä tehokkaasti kuin oikea pakkastalvi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ulla TuomainenKuraattoriKorkeasaaren eläintarha
Eläintenhoidon ja suojelun toiminto
Mari LehmonenViestinnän asiantuntijaKorkeasaaren eläintarha
viestintä, mediavierailujen ja haastatteluiden järjestäminen
Kuvat






Linkit
Korkeasaaren eläintarha
Korkeasaaren eläintarha on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajankohteista, jossa käy vuosittain lähes puoli miljoonaa eri ikäistä vierailijaa. Eläintarha on avoinna vuoden ympäri. Korkeasaaren tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden suojelu, ja jokainen vierailija tukee tätä työtä. Korkeasaaressa elää toista tuhatta eläintä, jotka edustavat noin 160 lajia. Eläintarhan yhteydessä toimiva Korkeasaaren Villieläinsairaala on Suomen suurin loukkaantuneiden ja orpojen luonnonvaraisten eläinten hoitola.
Korkeasaari suojelee luonnon monimuotoisuutta osana eläintarhojen ja suojelujärjestöjen verkostoa. Uhanalaisia lajeja suojellaan kasvattamalla geneettisesti mahdollisimman monimuotoisia kantoja lajien tulevaisuuden turvaamiseksi. Tarhakannan avulla voidaan tukea luonnon heikenneitä kantoja tai palauttaa luontoon sieltä hävitettyjä lajeja. Korkeasaaresta on palautettu luontoon mm. metsäpeuroja ja mongolianvillihevosia.
Eläintarhan toiminnasta vastaa voittoa tavoittelematon Korkeasaaren eläintarhan säätiö.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Korkeasaaren eläintarha
Korkeasaaressa on kolme manulinpentua2.7.2026 11:47:40 EEST | Tiedote
Korkeasaaren manulinaaras on hoivannut pesässä kolmea pentua ja nyt se on johdattanut kahden kuukauden ikäiset jälkeläisensä ensimmäistä kertaa ulkoilemaan. Pentue on Korkeasaaren manulipariskunnan kolmas. Eläintarhat edistävät huonosti tunnetun keskiaasialaisen arokissan suojelua monin tavoin.
Three Pallas's cat kittens born at Korkeasaari Zoo2.7.2026 11:47:40 EEST | Press release
Korkeasaari Zoo's female Pallas's cat has been nurturing three kittens in her den and has now guided her two-month-old offspring outside for the first time. This is the third litter for the zoo's Pallas's cat couple. Zoos contribute to the conservation of the little-known Central Asian steppe cat in many ways.
Nuoret harmaahylkeet palasivat merelle Korkeasaaren Villieläinsairaalasta26.6.2026 15:17:36 EEST | Tiedote
Aurinkoisella Suomenlahdella Meripelastusseuran alus kuljettaa erikoisia matkalaisia: kahta nuorta harmaahyljettä, jotka olivat keväällä elämänsä ensi viikkoina avun tarpeessa. Kuutit kuntoutettiin Korkeasaaren Villieläinsairaalassa ja nyt on aika palata merelle.
Myskihärkien suojeluohjelmaan syntyi tärkeä kili Korkeasaaressa3.6.2026 11:10:02 EEST | Tiedote
Korkeasaaressa iloitaan myskihärkien perheenlisäyksestä: laumaan syntyi toukokuussa pikkuinen kili. Tulokas on tärkeä lajin suojeluohjelmalle, jolla eurooppalaiset eläintarhat säilyttävät lajin geneettistä monimuotoisuutta. Kili kantaa edesmenneen isänsä geenejä, jotka ovat Euroopan tarhakannassa harvinaisia.
Keisaritamariineille syntyi kaksoset Korkeasaaressa8.5.2026 09:39:03 EEST | Tiedote
Korkeasaaren trooppisessa Amazonia-talossa iloitaan perheenlisäyksestä: keisaritamariinit ovat saaneet kaksoset. Pariskunnan esikoinen syntyi viime syksynä, joten perheeseen kuuluu nyt viisi valkoviiksistä apinaa. Eurooppalaisten eläintarhojen yhteinen suojeluohjelma turvaa lajin tulevaisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme