Miten hyvinvointivaltio päivitetään nykyaikaan? Tutkijoiden rakentama malli vastaa niukkuuden aikakauden haasteisiin

Uusi hyvinvointivaltiomalli edellyttää päätöksentekoa, jossa ennaltaehkäisevät ja korjaavat, lyhyen ja pitkän aikavälin politiikkatoimet perustuvat nykyistä kattavammin tutkittuun tietoon ja vaikuttavuuden suunnitelmalliseen arviointiin.

– Väestön vanheneminen ja sen myötä niukkenevat resurssit lisäävät painetta tehdä päätöksiä, jotka ovat tehokkaita, mutta kuitenkin oikeudenmukaisia. Uusi malli antaa selkeät raamit sille, miten tämä on tehtävissä, kiteyttää akatemiaprofessori Jani Erola Turun yliopistosta.

Malli perustuu laajaan ja pitkäjänteiseen tutkimustyöhön eriarvoisuuden, interventioiden ja uuden hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuskeskus ja lippulaiva INVESTissä. Tutkijat tunnistivat elementit, jotka yhdistävät onnistunutta hyvinvointipolitiikkaa niin terveydenhuollon, koulutuksen kuin sosiaaliturvankin näkökulmasta.

Vaikuttavuuden arviointia päätöksentekoon

Päivitetty malli haastaa poliittiset päättäjät valitsemaan ratkaisuja hyvinvointipoliittisiin ongelmiin nykyistä tavoitteellisemmin.  

– Tarvitsemme selkeät perusteet sille, miksi jokin toimi valitaan, mitä sen odotetaan muuttavan ja millä mittareilla onnistumista arvioidaan. Siten pystymme kohdentamaan rajallisia resursseja kestävästi, toteaa Erola.

– Suomessa tehdään yhä runsaasti politiikkatoimia ilman systemaattista seurantaa. Hyvinvointivaltion toiminta edellyttää sitoutunutta poliittista päätöksentekoa. Usein ei kuitenkaan sovita, miten toimitaan, jos toimenpiteellä ei saavuteta haluttuja tavoitteita, tai palata arvioimaan niiden toteutumista, hän jatkaa ja peräänkuuluttaa päätöksentekoon selkeämpää vastuunjakoa.

Erola muistuttaa, että vaikuttavuuden arviointi on tullut viime vuosina hyvinvointipolitiikassa uudella tavalla mahdolliseksi. Sen ovat varmistaneet teknologian nopea kehitys ja digitalisaatio.

Lyhyen ja pitkän aikajänteen politiikka täydentämään toisiaan

Uusi tapa tehdä päätöksiä perustuu sosiaalisen investoinnin ajatteluun, joka on ollut THL:n tutkimusprofessori Pasi Moision mukaan Euroopan unionissa hyvinvointipolitiikan valtavirtaa jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Siinä hyvinvointipolitiikkaa tarkastellaan julkisina investointeina inhimillisiin kykyihin ja elämänkulun mahdollisuuksiin.

– Politiikkatoimien tavoitteena on vahvistaa osaamista, toimintakykyä ja osallisuutta siten, että yksilöt kykenevät hyödyntämään koulutusta, työmarkkinoita ja muita instituutioita täysipainoisesti elämänkulun eri vaiheissa, Moisio erittelee.

Kehitetty malli yhdistää uudella tavalla tulevaisuuteen suuntaavat sosiaaliset investoinnit lyhyellä aikavälillä toteutettaviin, kohdennettuihin toimenpiteisiin eli interventioihin. Interventioilla ratkaistaan nopeaa reagointia edellyttäviä ongelmia. Kun investointeja ja interventioita tarkastellaan kokonaisuutena, voidaan puuttua tehokkaammin sekä ongelmiin että niiden juurisyihin.

– Käytännössä Suomi on soveltanut investointi- ja interventiopohjaisen hyvinvointipolitiikan yksittäisiä osia jo pitkään. Koulutus ja varhaiskasvatus ovat hyvinvointivaltiolle keskeisiä investointeja. Kiusaamisen vastainen KiVa Koulu -ohjelma ja asunnottomuustyötä ohjaava Asunto ensin -malli ovat kansainvälisesti tunnettuja esimerkkejä interventioista, jotka tuottavat oikein toteutettuina mitattavaa hyvinvointia, sanoo THL:n erikoistutkija, dosentti Johanna Peltoniemi.

Aihe on poikkeuksellisen ajankohtainen.

– Vuoden päästä pidettävien eduskuntavaalien keskeisimpiä teemoja on hyvinvointivaltion kestävyyden ja sosiaaliturvan välinen tasapainoilu, Peltoniemi muistuttaa.

Eriarvoistumisen, interventioiden ja hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuksen hanke INVEST keskittyy yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja hyvinvointivaltion uudistamiseen. Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia parannetaan uusia interventioita kehittämällä. Tavoitteena on tarjota Suomelle ja muille yhteiskunnille nykyistä tasa-arvoisempi sekä taloudellisesti, väestöllisesti ja sosiaalisesti kestävämpi hyvinvointivaltiomalli. Tavoitteisiin päästään etsimällä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja osaamisen kehittymistä rajoittavat tekijät, tunnistamalla näihin liittyvät aukkokohdat hyvinvointivaltion olemassa olevissa tuissa ja palveluissa sekä kehittämällä tieteelliseen näyttöön perustuvia interventioita aukkokohtien paikkaamiseksi. INVEST on Suomen Akatemian lippulaivahanke.