Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma ajantasainen, mutta toimeenpanon hitaus ja ilmastoriskit uhkaavat –3 Mt CO₂/a tavoitetta vuoteen 2035

BDO:n kestävyyspalveluiden asiantuntijatiimi arvioi MISU:n ajantasaisuutta muuttuvassa toimintaympäristössä ja tunnisti keskeiset haasteet ja ristikkäisvaikutukset sen toimenpiteiden käytäntöön viemisessä. BDO arvioi ja laati listan toimenpidekohtaisia suosituksia, joiden avulla MISU voi saavuttaa sille asetetun lisäisen vuosittaisen ilmastovaikutuksen -3 Mt CO2ekv.  (miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia) vuonna 2035 verrattuna perusskenaarioon (PEIKKO WEM-P).

MISUn toimenpiteet sekä niihin liitetyt arviot ilmastohyödyistä ovat selvityksen mukaan sisällöllisesti ajantasaisia. Ilmastotoimien vieminen osaksi käytännön työtä kuitenkin takkuaa vakiintuneiden käytäntöjen ja tieto- ja osaamisvajeiden vuoksi.

Selvityksessä todetaan myös, että passiivisten kuolinpesien suuri määrä hidastaa toimenpiteiden toteuttamista, koska niissä MISU-toimenpiteet jäävät tekemättä. Useat selvitykseen osallistetun maankäyttösektorin asiantuntijapaneelin edustajat toivoivatkin toimenpiteitä kuolinpesien aktivoimiseksi Ruotsin tapaan. 

MISU:n toimeenpanoa voivat hidastaa juurtuneet käytännöt esimerkiksi tehdä liikaa ja liian voimakkaita kunnostusojituksia, sekä puutteellinen tieto toimenpiteiden hyödyistä ja käytännön toteutuksesta, kuten turvemaiden pohjavedenpinnan nostamisesta, vaikka kiinnostusta maanomistajilla olisikin. 

Selvityksessä osallistetut asiantuntijat tunnistivat investointien uusiutuvan energian hankkeisiin ja infrastruktuurin laajentamiseen lisääntyvän. Monet hankkeista kuitenkin kohdistuvat luonnolle tärkeisiin elinympäristöihin, kuten esimerkiksi metsiin. Vaikka hankkeet usein hyödyttävät vihreää siirtymää ja vaikuttavat vain marginaaliseen osaan Suomen kokonaismetsäpinta-alasta, niiden vaikutukset hiilinielujen heikkenemiseen ja erityisesti biodiversiteettiin ovat kuitenkin suhteellisen suuria ja yksi pääriskeistä MISU:n tavoitteiden toteutumiselle. 

”Hyvää trendiä on silti näkyvissä. Yritykset ja maanomistajat haluavat tehdä enemmän kestävyyden eteen kuin esimerkiksi laissa vaaditaan. Pääomasijoittajatkin vaativat nykyään kunnianhimoista lähestymistapaa”, Janni Kunttu, MMT, kestävyyspalveluiden manager BDO:lta kommentoi.

Pitkän aikavälin hillintäsuunnitelmista ratkaisu haittojen minimointiin

Ratkaisuna haitallisiin rakennushankkeiden ilmasto- ja monimuotoisuusvaikutuksiin BDO suosittelee mm. alue- ja projektisuunnitteluun 5–10 vuoden yli tehtäviä ilmasto- ja biodiversiteettihaittojen hillintäsuunnitelmia. Jopa yksittäisten puiden istutuksilla, pientarekasvien viljelyllä sekä esimerkiksi kosteikkojen luomisella ja turvemaiden vedenpinnan nostolla voidaan lieventää rakennettujen alueiden päästö- ja lämpövaikutuksia. Lisäksi alueiden maantieteellisellä sijoittumisella suhteessa muuhun ympäristöön ja suojavyöhykkeillä on suuri merkitys biodiversiteetille.

MISU:n tavoitteiden toteutumista vaikeuttaa luonnollisesti myös ilmastonmuutoksen eteneminen, joka muuttaa Suomen metsiä ennakoitua nopeammin. Talvien lyheneminen, kuivuusjaksot ja myrskyt lisäävät metsätuhoja, minkä lisäksi kuusettuneissa metsissä kuivuus- ja myrskytuhot sekä kirjanpainajatuhot voivat kasvaa huomattavasti. Sekapuustoisuuden lisääminen ja metsätuhojen ennakointi onkin yksi tärkeimmistä investoinneista tulevaisuutta ajatellen.

Maankäytön muutosten lisääntyminen rakentamisen vuoksi, kunnostusojituksen trendin jatkuminen sekä kirjanpainajatuhojen yleistyminen voisivat heikentää maankäyttösektorin hiilinielua yhteensä +1,1 – +1,7 Mt CO₂ekv. /a vuoteen 2035 mennessä. 

BDO:n selvityksen mukaan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma itsessään on kuitenkin toimiva ja sillä on merkittävää lisäpotentiaalia. BDO painottaa, että kun suosituksia laajennetaan ja toimeenpanoa tehostetaan, suunnitelman on mahdollista toteuttaa lisäisesti –3– –4 Mt CO₂ ilmastohyötyjä vuodessa vuoteen 2035 mennessä.