Hyvinvointialueiden sidosyksikköhankintoihin liittyy oikeudellisia riskejä
24.2.2026 06:45:00 EET | VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto | Tiedote
Yli neljäsosa hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän sidosyksikkösuhteista perustuu enintään prosentin omistusosuuteen.
Pienosakkaan asemassa olevilla hyvinvointialueilla oli Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastuksen perusteella vain vähäiset keinot käyttää määräysvaltaa joissakin sidosyksiköissä. Hyvinvointialueen alhainen omistusosuus sidosyksiköstään sekä vähäiset vaikuttamiskeinot sen hallintoelimissä voivat muodostaa oikeudellisen riskin hankintojen lainmukaisuudelle.
Sidosyksikköhankinnat ovat poikkeus julkisten hankintojen kilpailuttamisvelvollisuudesta. Hyvinvointialueet ja muut hankintayksiköt voivat tehdä hankintoja omistamiltaan sidosyksiköiltä ilman kilpailutusta. Sidosyksikköhankintojen edellytyksenä on, että omistajat käyttävät määräysvaltaa sidosyksiköihin hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla.
”Määräysvallan tulee olla tosiasiallista, jotta hankintoja voidaan tehdä sidosyksikköpoikkeukseen perustuen”, sanoo johtava tilintarkastaja Riku Stengård.
VTV tarkasti hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan ja HUS-yhtymän sidosyksikköhankintojen järjestämistä sekä sidosyksiköiden ohjausta ja valvontaa. Hyvinvointialueilla, HUSilla ja Helsingin kaupungilla oli yhteensä noin 150 sidosyksikköyhtiötä syksyllä 2024.
Sidosyksiköiden ohjauksen ja valvonnan järjestämisessä ja toimeenpanossa on kehitettävää
Hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä voivat valvoa ja ohjata sidosyksikköyhteisöjä omistajaohjauksen, konsernivalvonnan ja -ohjeiden tai sopimusohjauksen keinoin. Soveltuvat keinot riippuvat osin siitä, onko yhteisö tytär-, osakkuus- vai muun yhteisön asemassa.
Osa hyvinvointialueista ei ollut laatinut hyvinvointialuelain edellyttämää konserniohjetta, ja osalta puuttui ohjeista laissa edellytettyä sisältöä. Yksittäiset hyvinvointialueet olivat määritelleet puutteellisesti konsernijohtoon kuuluvien toimivallan ja tehtävät. Tarkastuksen mukaan parannettavaa on myös sopimusten ja hankintojen valvonnassa.
Lisäksi useilla hyvinvointialueilla havaittiin puutteita lakisääteisessä talousraportoinnissa. Puutteet liittyivät konsernitilinpäätösten laatimiseen sekä sidosyksiköitä koskevien taloustietojen toimittamiseen valtiolle.
”Hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUSin tulisi kiinnittää huomiota sidosyksiköitä koskevien taloustietojen raportointiin ohjeiden mukaisesti”, Stengård toteaa.
Tutustu julkaisuun Hyvinvointialueiden sidosyksikköhankinnat
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riku StengårdJohtava tilintarkastaja, ledande redovisningsrevisor
Puh:09 432 5751etunimi.sukunimi@vtv.fiLinkit
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan osoittamiin kohteisiin tuloksellisesti sekä lakeja ja sääntöjä noudattaen. Toiminnallaan VTV tukee läpinäkyvää päätöksentekoa ja demokratiaa. VTV tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja hallinnon toimintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta, avoimuusrekisterin käyttöä ja poliittista mainontaa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Punktvis användning av artificiell intelligens ger ingen betydande effektiviseringsnytta inom statsförvaltningen10.6.2026 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Artificiell intelligens förväntas effektivisera också den offentliga förvaltningen och tjänsterna. Man har kommit i gång med utvecklingen av artificiell intelligens inom statsförvaltningen, men som helhet utnyttjas artificiell intelligens endast i liten utsträckning.
Pistemäinen tekoälyn käyttö ei saa aikaan mittavaa tehostamishyötyä valtionhallinnossa10.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Tekoälystä odotetaan myös julkisen hallinnon ja palvelujen tehostajaa. Valtionhallinnossa on lähdetty tekoälykehittämisessä liikkeelle, mutta kokonaisuutena tekoälyä hyödynnetään vasta vähän.
Informationen om de ekonomiska konsekvenserna av Natomedlemskapet har inte varit tillräckligt genomskinlig9.6.2026 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Beredningen och beslutsfattandet i anslutning till Finlands Natomedlemskap har som helhet varit fungerande. Bedömningar av hur statsfinanserna påverkats av Natomedlemskapet har gjorts i varierande grad, och det är svårt att följa kostnadsutvecklingen utifrån de offentligt tillgängliga uppgifterna.
Nato-jäsenyyden taloudellisia vaikutuksia ei ole esitetty riittävän läpinäkyvästi9.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Suomen Nato-jäsenyyteen liittyvä valmistelu ja päätöksenteko on ollut kokonaisuutena toimivaa. Nato-jäsenyyden valtiontaloudellisia vaikutuksia on arvioitu vaihtelevasti ja kustannusten kehitystä on vaikea seurata julkisesti saatavilla olevien tietojen pohjalta.
I regeringens propositioner beskrivs användningen av mikrosimuleringsmodeller inte tillräckligt tydligt29.5.2026 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt revisionsverket bör användningen av mikrosimuleringsmodeller i bedömningen av lagändringar rapporteras mer transparent till beslutsfattarna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme