Mopsille roturisteytysprojekti retromopsin kanssa

Roturisteytysprojektin tarkoituksen on laajentaa mopsien jalostuspohjaa Suomessa ja tervehdyttää nykyisellään tunnettua mopsia rotuna. Brakykefaliset eli lyhytkalloiset rodut, joihin mopsi kuuluu, ovat olleet jo pitkään huomion kohteena lyhyen kuonon ja kallon aiheuttaminen terveysongelmien vuoksi.

- Retromopsien avulla pyritään samaan aikaa pidempikuonoisia mopseja, jotta rotua saataisiin tervehdytettyä, pidettyä elinvoimaisena sekä laajennettua nykyisenä tunnetun mopsin geneettistä monimuotoisuutta. Roturisteytyksillä retromopseihin voidaan toivottavasti lieventää mopsin brakykefaalisia piirteitä, välttää liioiteltujen silmien ja liian suuren nenäpoimun aiheuttamia ongelmia sekä parantaa rodun lämmönsäätelykykyä, kertoo jalostustoimikunnan puheenjohtaja Maiju Santanen rotujärjestö Suomen Mopsikerhosta.

Hän painottaa, että tavoitteena on säilyttää mopsin avoin luonne ja temperamentti muuttamatta sitä. Mopsi on suosittu seurakoira, eikä rotuun haluta esimerkiksi metsästysviettiä.

- On hienoa, että Suomen Mopsikerho on lähtenyt näin tavoitteellisesti kehittämään omaa rotuaan. Projektissa luotu selkeä visio siitä, mihin suuntaan mopsia halutaan kehittää, toimii hyvänä johtotähtenä, kehuu osastopäällikkö Kaisa Gold Suomen Kennelliitosta.

Suomen Kennelliitto on ollut projektista yhteydessä rodun kotimaan Englannin The Royal Kennel Clubiin, joka on ilahtunut mopsien terveyden edistämiseksi tehtävästä työstä ja seuraa roturisteytysprojektia, Gold kertoo.

Retromopsit ovat monirotuisia koiria

Retromopsi ei ole kansainvälisen koiranjalostusunioni FCI:n tunnustama rotu, vaan se katsotaan monirotuiseksi koiraksi. Saksa on ollut edelläkävijää retromopsien kasvatustyössä. Retromopseja on rekisteröity esimerkiksi maakohtaisiin terveyskantarekistereihin ja rotuyhdistysten omiin rekistereihin. Retromopseilla on omia rotuyhdistyksiä Hollannissa, Saksassa ja Ruotsissa.

Retromopsi on jalostettu tarkoituksellisesti tavoittelemaan parempaa terveyttä ja vähemmän ääripiirteitä omaavaa koiraa. Erityistä huomiota on kiinnitetty hengityksen, liikkumisen ja yleisen hyvinvoinnin parantamiseen. Suurin ulkonäöllisesti erottuva tekijä verrattuna nykymopsiin on koiran huomattavasti nykymopsia pidempi kuono.

Retromopsit on risteytetty mopseista. Risteytyksissä on käytetty rotuja, joilla on terveemmän mopsin jalostamista edistäviä ominaisuuksia. Valinta on usein kohdistunut rotuun, jolla on hyvin alhainen sisäsiittoisuus. Risteytyksissä on käytetty muun muassa beaglea, shibaa, tanskalais-ruotsalaista pihakoiraa, kääpiöpinseriä ja jackrussellinterrieriä.

Roturisteytysprojektia tullaan seuraamaan tarkkaan

Roturisteytysprojekti edellyttää rotujärjestöltä ja projektissa mukana olevilta kasvattajilta sekä roturisteytyspentujen omistajilta pitkäjänteistä ja tiivistä sitoutumista, painottaa Kaisa Gold.

Rotuunotettaville retromopseille tehdään ulkomuodon jalostustarkastus, jossa arvioidaan myös luonnetta. Koirasta tulee tunnistaa mopsi tai sen tulee näyttää mopsilta. Koiran tulee täyttää Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmassa (PEVISA) vaadittavat terveystutkimustulokset, ja sen tulee myös täyttää mopsien jalostuksen tavoiteohjelman (JTO) terveydelliset vaatimukset. Rotuunotettavalla retromopsilla tulee olla Suomen Kennelliiton hyväksymä DNA-tunniste.

On toivottavaa, että rotuunotettva retromopsi on rekisteröity esimerkiksi johonkin retromopsien seurantarekisteriin. Rotuunotettavat retromopsit rekisteröidään Suomessa Kennelliiton roturisteytysrekisteriin (FIRR).

Kun mopsi yhdistetään retromopsiin, voidaan tämän yhdistelmän jälkeläisiä (F2-polvi) harkita uudelleen risteytettäväksi retromopsin kanssa. Näin saadaan perinteisenä tunnetun mopsin ääripiirteitä sekä geneettistä monimuotoisuutta jalostettua lyhyemmällä aikavälillä tavoiteltuun suuntaan. Jatkojalostus suunnitellaan sen mukaan, mitä ominaisuuksia on karsittava ja mitä vahvistettava. Samalla varmistetaan koko rodun tasolla, ettei mikään sukulinja, myöskään risteytyslinja, lisäänny liikaa suhteessa muihin.

F2-sukupolvesta eteenpäin voidaan anoa jälkeläisten siirtoa ensin Kennelliiton rotukoirarekisteriin (ER), ja myöhemmin rotukoirien kantakirjarekisteriin (FI) yksi jälkeläinen kerrallaan.

Kaikille F1-F4-jälkeläisille suositellaan tehtäväksi mopsien PEVISAn sekä JTO:n mukaiset terveystarkastukset sekä ulkomuodon jalostustarkastus, johon lisätään arviointi koiran luonteesta.

Suomen Mopsikerho laatii näiden selvitysten pohjalta seurantaraportin projektista F1-sukupolvesta alkaen, ja tämän pohjalta päätetään mahdolliset jatkotoimenpiteet. Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta päättää yhteistyössä rotujärjestön kanssa roturisteytysten toteutumisesta ja jatkumisesta.

- Tavoitteena on saada hyödynnettyä risteytyksistä saatuja uusia ominaisuuksia koko rodulle, painottaa Maiju Santanen.