Tammikuu oli kuiva ja kylmä Pohjois-Karjalassa
23.2.2026 16:05:36 EET | Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus | Tiedote
Tammikuussa kuukauden keskilämpötila Pohjois-Karjalassa oli noin neljä astetta keskimääräistä kylmempi. Pielisellä vedenkorkeus oli lähes keskimääräisissä lukemissa ja Orivesi-Pyhäselällä vedenkorkeus oli ajankohdan keskiarvon alapuolella. Muutoin vedenkorkeudet olivat pienissä vesistöissä ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Lunta on pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna noin 27 cm vähemmän.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun keskilämpötila oli keskimääräistä viileämpi ja pakkasjakso jatkui koko kuukauden lukuun ottamatta hetkellistä lauhempaa jaksoa. Pohjois-Karjalassa kuukauden keskilämpötila oli noin neljä astetta vuosien 1991-2020 keskiarvon alapuolella. Nurmeksen mittausaseman lämpötila oli tammikuussa keskimäärin -13,8 °C, kun pitkän aikavälin keskiarvo on ollut -9,5 °C. Liperin mittausaseman lämpötila oli tammikuussa keskimäärin -12,5 °C, kun pitkän aikavälin keskiarvo on ollut -8,6 °C.
Tammikuun sademäärä oli 7-9 mm ympäristöhallinnon seurantapaikoilla Pielisjoella, Höytiäisellä, sekä Koita- ja Jänisjoella. Vastaavasti keskimääräinen tammikuun pitkän tarkastelujakson sademäärä em. paikoilla on 42-46 mm.
Lunta oli maakuntamme seurantapaikoilla kuukauden päättyessä 17-21 cm. Pitkän aikavälin lumipeitteen paksuus on ollut keskimäärin 46 cm. Lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m2) vaihteli kuukauden päättyessä em. seurantapaikoilla 22-31 mm (kg/m²), kun se ajankohdalle tyypillisesti on keskimäärin ollut 74-81 mm (kg/m²).
Pielisen vedenkorkeus oli 1 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa alempana. Pieliselle ennustetaan tasaista vedenpinnankorkeuden laskua ennakoituihin huhtikuun kevättulviin saakka. Orivesi-Pyhäselän vedenpinnan korkeus Arvinsalmen mittauspisteellä oli noin 41 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella. Ennusteen mukaan vedenkorkeus Orivesi-Pyhäselällä säilyy tasaisena kevättulviin saakka.
Juojärven vedenkorkeus oli 1 cm, Ruunaan 1 cm, Kermajärven 15 cm, Kajoonjärven 7 cm ja Varisveden 21 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Syrjäsalmessa Pyhäjärven vedenkorkeus oli 5 cm ja Viinijärven 12 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella.
Keskivirtaamat olivat tammikuussa ajankohtaan nähden keskimääräisiä tai hieman yli keskimääräisen. Esimerkiksi Koitajoella Pamilossa sekä Varisveden Karviossa keskivirtaama oli tammikuussa noin 24% keskiarvon yläpuolella ja Lieksanjoen keskivirtaama oli noin 12% keskiarvon yläpuolella. Pielisjoen keskivirtaama oli noin 88% keskimääräisestä. Höytiäisen tammikuun keskivirtaama Puntarikoskella oli ajankohdan keskimääräisissä lukemissa.
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen mittauspisteissä pohjavedenkorkeus oli tammikuun lopussa Kuuksenvaaraa ja Juutilankangasta lukuun ottamatta noin 6-10 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Kuuksenvaaran mittausasemalla pohjavesi oli noin 11 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella ja Juutilankankaalla vastaavasti 35 cm keskiarvon alapuolella.
Pyhäselän ja Pielisen jäänpaksuus oli hieman ajankohdan keskiarvon alapuolella. Pyhäselän Roukalahdella oli jäätä tammikuun lopussa 28 cm, kun keskimääräisesti jäänpaksuus on ollut 34 cm. Pielisellä Nurmeksessa jäänpaksuus oli 29 cm, kun keskimääräisesti ajankohtana jäätä on iollut 38 cm. Jää muodostui mittauspisteillä kokonaisuudessaan teräsjäästä.
Lisätietoja
Saska Hovi
vesitaloussuunnittelija, Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus
p. 0295026192, vaihde 0295 026 000
etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi
Avainsanat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus hoitaa elinkeinoihin ja osaamiseen, maahanmuuttoon, maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen, liikenteeseen ja tienpitoon, ympäristöön ja vesivaroihin sekä rahoitukseen, kehittämiseen ja seurantaan liittyviä valtion aluehallinnon tehtäviä. Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus toimii Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakuntien alueella, ja keskitettyjen tehtävien kautta palvelee myös muita alueita.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus
Maatalous kiinnostaa nuoria – aloitustukia haetaan tasaiseen tahtiin19.2.2026 10:48:05 EET | Tiedote
Nuorten kiinnostus maatalousyrittäjyyteen näkyy Kaakkois‑Suomessa.
Valokuitua rajaseudulle ja turvemaat ilmastoviisaaseen käyttöön3.2.2026 13:54:31 EET | Tiedote
Vuoden 2025 loka-joulukuussa 35 eri yritystä ja 38 kehittämishanketta sai EU:n maaseuturahoitusta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen (nyk. elinvoimakeskus) ja Leader-ryhmien kautta. Yritysten investointeihin ja kehittämistoimiin suunnattiin yhteensä noin 340 000 euroa, kehittämishankkeisiin yli 2,5 miljoonaa euroa.
Uusi Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus edistää kolmen maakunnan elinvoimaa3.2.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Työt uudessa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksessa ovat päässeet hyvään vauhtiin. Vaikka valtionhallinnon vuodenvaihteen uudistus toi paljon muutoksia organisaatioihin ja niiden henkilöstöön, pystyttiin palvelujen jatkuvuudesta huolehtimaan vuodenvaihteen yli.
Etelä-Karjalaan rakennemuutosrahoitusta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen kautta29.1.2026 14:03:08 EET | Tiedote
Valtioneuvosto on myöntänyt äkillisestä rakennemuutoksesta johtuen 29.1.2026 tekemällään päätöksellä 750.000 euroa erillisrahoitusta Etelä-Karjalan alueelle.
Imatran seudun liikenneturvallisuuden kehittämisen toimenpideohjelma on valmistunut29.1.2026 08:26:41 EET | Tiedote
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus, Imatran kaupunki sekä Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kunnat ovat päivittäneet yhteistyössä aiemman vuonna 2019 valmistuneen liikenneturvallisuussuunnitelman.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme