Vihreiden Pitko vastaa Metsäteollisuuden Lehtomäelle: “Ilmastopolitiikka ei kestä vapaamatkustajia”

Jenni Pitko kommentoi Maaseudun Tulevaisuuden 23.2. julkaisemaa Lehtomäen haastattelua, jossa tämä kyseenalaistaa Suomen ilmastolain mukaisen hiilineutraaliustavoitteen sekä Ilmastopaneelin toimenpidesuositukset. Ilmastopolitiikan tosiasioiden tunnustamisessa Pitko kehottaa Lehtomäkeä katsomaan peiliin.– tunnustaminen koskee myös Metsäteollisuutta. Nykyhakkuilla ei ole tulevaisuutta eikä Metsäteollisuuden vastuita ole järkevää tai edes mahdollista sälyttää muille sektoreille, Pitko toteaa.

Toiminnanjohtajansa suulla Metsäteollisuus kyseenalaistaa Suomen hiilineutraaliustavoitteen ja kritisoi ilmastopolitiikkaa vain nieluihin ja metsiin keskittymisestä fossiilisten polttoaineiden sijaan. Pitkon mukaan väite ei kestä päivänvaloa, sillä Suomen päästöt ovat jo laskussa etenkin energiasektorilla, jolla tehokkaat politiikkatoimet sekä etenkin EU:n päästökauppa ovat osoittaneet toimivuutensa.

– On täysin käsittämätön ehdotus, että Metsäteollisuuden tulisi saada jonkinlainen “vapaudu vankilasta” -kortti ilmastotoimista. Että metsäteollisuuden ilmastovaikutuksia katsottaisiin sormien läpi samalla, kun kaikki muut sektorit tekevät jo muutosta, Pitko ihmettelee.

Lehtomäen mukaan Suomen imastopolitiikka tarvitsee ”uuden alun”, jossa hiilinieluilla kuten metsillä olisi aiempaa pienempi rooli tai ei roolia lainkaan. Pitkon mukaan täytyy kuitenkin muistaa, että metsäsektorilta löytyvät edelleen kaikista kustannustehokkaimmat ilmastotoimet, joita ei ole otettu käyttöön. Vastaavan mittakaavan vaikutus esimerkiksi liikenteen päästöissä olisi hänen mukaansa merkittävästi kalliimpaa ja vaikeampaa.

– Energiasektori, liikenne ja muut toimialat ovat jo mukana rakentamassa hiilineutraalia Suomea. Toivoisinkin, että tavoitevuosien ja laskentamenetelmien kritisoimisen sijaan Metsäteollisuus käyttäisi voimavaransa ilmastotyön tekemiseen. Kyse ei ole siitä, mitä ilmastotoimia teemme, vaan siitä, teemmekö ne nyt vai liian myöhään liian kalliilla, Pitko toteaa.

Pitkon mukaan tosiasia on myös se, että Suomen metsäteollisuuden arvonlisä on laskenut samalla, kun hakkuumäärät ovat kasvaneet. Vielä 10-20 vuotta sitten Suomen hakkuumäärät olivat kestävällä tasolla ja myös työpaikkoja oli enemmän. Pitko pitääkin metsäteollisuuden innovaatioita ja halua investoida korkeamman jalostusasteen tuotantoon keskeisenä toimena kohti kestävämpää hakkuutasoa sekä myös kansantalouden vahvistumista.

– Ilmastopolitiikka ei kestä vapaamatkustajia, vaan kaikkien on kannettava vastuunsa. Metsäteollisuuden toiminta ilmastolain hiilineutraaliustavoitetta vastaan ei ole Suomen edun mukaista, Pitko lopettaa.