Suomen ja Norjan välisen poroesteaitalinjauksen maastoselvityksillä saatiin tietoa alueen luontoarvoista

Luontoselvityksen aitalinjalle on tehnyt Eurofins Ahma Oy. Selvityksen mukaan aitalinja kulkee suurimmalta osin tavanomaisissa talousmetsissä ja tien varressa. Inarijokivarren luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmat ja alueelle tyypilliset luontotyypit ovat ennen kaikkea tulvaniittyjä ja -metsiä. Monet tulvaniittykohteet ovat edelleen aktiivisessa hoidossa ja merkittäviä sekä luonnon monimuotoisuudelle että kulttuurille.

– Sisämaan tulvametsät on luonnonsuojelulain mukainen suojeltu luontotyyppi, joka Pohjois-Suomessa on arvioitu silmälläpidettäväksi. Luontotyyppiä ei ole aiemmin kartoitettu Inarijokivarresta, kertoo ympäristöasiantuntija Laura Vuoksenmaa Eurofins Ahmalta.

Luontokartoituksessa havaittiin myös esimerkiksi harjumetsien valorinne, joka pitää sisällään erittäin uhanalaisiksi arvioituja vanhoja kuivahkon ja tuoreen kankaan mäntymetsiä.

Luonnonsuojelulaki kieltää suojellun luontotyypin hävittämisen ja heikentämisen. Eurofins Ahma Oy teki raportissaan aitalinjan muutosehdotuksia mm. tulvametsäkohteille.

Museoviraston laatimassa arkeologisessa selvityksessä löydettiin pyyntikuoppakohteita ja Lapille ominaisia liesilatomuksia eli kivistä koottuja tulisijoja. Selvitykset vaikuttavat aidan linjaukseen.

– Inventoinnissa tarkastettiin 18 ennestään tunnettua muinaisjäännöskohdetta ja niiden paikkatietoja ja aluerajauksia korjattiin. Uusia muinaisjäännöskohteita löytyi 11, sanoo tutkija Vesa Laulumaa. – Inventoinnista saatiin paljon täsmennettyä tietoa aiemmin tunnettujen kohteiden osalta.

Suomella ei ole yksin toimivaltaa päättää aidan sijainnista

Aidan rakentamisesta on sovittu Suomen ja Norjan välisessä valtiosopimuksessa, jonka mukaan Angelista Palkasjoelle rakennetaan uusi sopimusaita tien numero 9704 ja Inarijoen väliin, niin lähelle rajaa kuin maasto-olosuhteiden vuoksi on mahdollista. Poroaitakomission on varmistettava, että lopullinen linjaus on sopimuksen mukainen. Poroaitakomissioon kuuluu kolme jäsentä Suomesta ja kolme Norjasta.

–  Selvitysten tulokset on otettu huomioon aidan linjauksessa. Norjan osapuolen kanssa käydään vielä keskusteluita aitalinjasta, toteaa poroaitakomission puheenjohtaja Päivi Kainulainen Lapin elinvoimakeskuksesta.

Luonto- ja arkeologisten kohteiden takia aitalinjaa on osin siirretty. Alkukesällä saamelaismuseo Siidan arkeologit tekevät tämän takia lisäinventointeja alueella. Lapin elinvoimakeskuksen asiantuntijat tekevät luontokohteiden osalta lisäselvityksiä sekä tarkistavat aitalinjan digitoinnin. Linja tullaan merkitsemään maastoon värillisillä kepeillä. 

Tämän vuoden aikana selvitettävänä on myös, sovelletaanko hankkeeseen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA).  Lupa- ja valvontavirasto tekee yhteysviranomaisena päätöksen YVA-menettelyn soveltamisesta.

Maan käyttöoikeuksista sopiminen poroesteaidan rakentamiseksi ja huoltamiseksi

Poronhoitolain mukaan valtakunnan rajalle rakennettavaa esteaitaa varten tarpeellisesta käyttöoikeudesta on ensisijaisesti sovittava maanomistajan kanssa. Maanomistajille tullaan ensi syksynä tarjoamaan vapaaehtoista sopimusta, jolla maanomistaja myöntää valtiota edustavalle Lapin elinvoimakeskukselle käyttöoikeuden poroesteaidan rakentamiseksi ja huoltamiseksi. Sopimusesitys toimitetaan maanomistajille postitse.

Jos sopimukseen ei päästä, käyttöoikeutta koskeva asia käsitellään lunastustoimituksessa. Lapin elinvoimakeskus hakee ennakkohaltuunotto- ja lunastuslupia koko aitaosuudelle. Lunastukseen tarvitaan lunastuslupa valtioneuvostolta. Maata ei lunasteta eli osteta valtiolle. Kun lunastuslupa on myönnetty, Maanmittauslaitos aloittaa lunastustoimituksen, jossa määrätään mm. maanomistajalle maksettavista korvauksista. Ennakkohaltuunottolupa mahdollistaa rakentamisen aloittamisen ennen kuin lunastuslupa on saanut lainvoiman.

Lue lisää elinvoimakeskuksen sivuilta.