Suoma ja Norgga gaskasaš boazocagganáidelinnjema meahccečielggademiin ožžo dieđuid guovllu luondduárvvuin

Luonddučielggadeami áidelinjái lea dahkan Eurofins Ahma Oy. Čielggadeami mielde áidelinjá manná eanaš dábálaš ekonomiijavuvddiin ja geaidnoguoras. Anárjohgátti luonddu girjáivuođa dáfus mávssolaččamus ja guvlui mihtilmas luonddutiippat leat erenomážit dulveniittut ja -vuovddit. Máŋggat dulveniitočuozáhagat ain aktiivvalaččat dikšojuvvojit ja leat dehálaččat sihke luonddu girjáivuhtii ja kultuvrii.

– Siseatnama dulvevuovddit leat luonddusuodjalanlága mielde suodjaluvvon luonddutiipa, mii Davvi-Suomas lea árvvoštallojuvvon čuovvunvuložin (Near Threatened). Luonddutiipa ii leat árabut kártejuvvon Anárjohgáttis, muitala birasáššedovdi Laura Vuoksenmaa Eurofins Ahmas.

Luonddukártemis áice maiddái ovdamearkka dihtii buolžavuvddiid čuovgafieltti, mii sisttisdoallá erenomáš áitatvuložin árvvoštallojuvvon boares goike- ja varas guolbana beahcevuvddiid.

Luonddusuodjalanláhka gieldá suodjaluvvon luonddutiippa jávkadeami ja heajudeami. Eurofins Ahma Oy evttohii raporttastis áidelinjái nuppástusaid ee. dulvevuovdečuozáhagaide.

Museavirgedoaimmahaga arkeologalaš čielggadeamis gávdne bivdoroggečuozáhagaid ja Lappii mihtilmas árranbarddáldagaid dahjege geđggiin hábmejuvvon dollasajiid. Čielggadeamit váikkuhit áiddi linnjemii.

– Inventeremis dárkkistedje 18 ovddežis dovddus kulturmuitočuozáhaga ja daid báikedieđut ja guovloráddjemat divvojuvvojedje. Ođđa kulturmuitočuozáhagat gávdnojedje 11, dadjá dutki Vesa Laulumaa. – Inventeremis oaččuimet ollu dárkkálmahtton dieđuid ovddežis dovddus čuozáhagaid oasil.

Suomas ii leat okto doaibmaváldi mearridit áiddi sajis

Áiddi huksemis lea sohppojuvvon Suoma ja Norgga gaskasaš stáhtasoahpamušas, man mielde Áŋŋelis Bálggatjohkii huksejuvvo ođđa soahpamušáidi geainnu nummir 9704 ja Anárjoga gaskii, nu lahka rájá go meahccediliid dihtii lea vejolaš. Boazoáidekommišuvdna galgá sihkkarastit, ahte loahpalaš linnjen čuovvu soahpamuša. Boazoáidekommišuvdnii gullet golbma lahtu Suomas ja golbma Norggas.

–  Čielggademiid bohtosat leat vuhtiiváldon áiddi linnjemis. Norgga oassebeliin vel ságastallo áidelinnjás, gávnnaha boazoáidekommišuvnna ságajođiheaddji Päivi Kainulainen Lappi eallinfápmoguovddážis.

Luonddu- ja arkeologalaš čuozáhagaid dihtii áidelinjá lea muhtin báikkiin sirdon. Álgogease sámemusea Siidda arkeologat ollašuhtte dán dihtii lasseinventeremiid guovllus. Lappi eallinfápmoguovddáža áššedovdit ollašuhttet luonddučuozáhagaid oasil lassečielggademiid ja dárkkistit áidelinjjá digiterema. Linjá merkejuvvo meahccái ivdnesoppiiguin.

Dán jagi čielggadit maiddái guoskaduvvogo fidnui birasváikkuhusaid árvvoštallanmetoda (YVA).  Lohpe- ja bearráigeahččodoaimmahat dahká oktavuođavirgeoapmahažžan mearrádusa YVA-meannudeami guoskadeamis.

Eatnama geavahanrivttiin soahpan boazocagganáiddi huksema ja fuolaheami várás

Boazodoallolága mielde váldegotti rádjái huksenvuloš cagganáiddi várás dárbbašlaš geavahanrievttis galgá álgovurrosaččat soahpat eananeaiggádiin. Eananeaiggádiidda fállet boahtte čavčča eaktodáhtolaš soahpamuša, mainna eananeaiggát mieđiha stáhta ovddasteaddji Lappi eallinfápmoguovddážii geavahanrievtti boazocagganáiddi huksema ja fuolaheami várás. Soahpamuševttohus doaimmahuvvo eananeaiggádiidda poasttain.

Juos soahpamuš ii šatta, geavahanriektái guoski ášši gieđahallo lotnundoaimmahusas. Lappi eallinfápmoguovddáš ohcá ovdahálduiváldin- ja lotnunlobiid olles áideoassái. Lotnumii dárbbašuvvo lotnunlohpi stáhtaráđis. Eanan ii lodnojuvvo dahjege ostojuvvo stáhtii. Go lotnunlohpi lea mieđihuvvon, Eanamihtidanlágádus álggaha lotnundoaimmahusa, mas mearriduvvojit ee. buhtadusat, mat máksojuvvojit eananeaiggádii. Ovdahálduiváldinlobi geažil lea vejolaš huksegoahtit ovdal go lotnunlohpi lea ožžon láhkafámu.

Loga eambbo eallinfápmoguovddáža siidduin.