Tutkimus: Lyhytpsykoterapia voi osaltaan parantaa työkykyä
25.2.2026 06:00:00 EET | Työterveyslaitos | Tiedote
Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimpiä työkyvyttömyyden syitä Suomessa. Työterveyshuollon psykoterapioiden tuloksellisuudesta työkyvyttömyyden hoidossa puuttuu tietoa. Uusi tutkimus tuo esiin lyhytpsykoterapioiden mahdollisuuksia ja toteutumisen haasteita sairauspoissaolojen vähentämisessä.
Työterveyslaitoksen tutkimushanke Lyhytpsykoterapiat osana tulevaisuuden työterveyshuoltoa selvitti psykoterapioiden toteutumista ja vaikuttavuutta työterveyshuollossa. Hankkeessa ilmeni, että terapiakäyntien määrä vaihtelee useimmiten kuudesta kymmeneen tai jopa kahteenkymmeneen kertaan, ja hoitoon ohjaamisen kriteerit sekä tuloksellisuuden seuranta vaihtelevat työterveyshuolloittain.
– On epäselvää, määräytyykö psykoterapian kesto enemmän työterveyshuoltosopimuksen sallimien käyntikertojen vai potilaan todellisen hoidon tarpeen perusteella, johtava tutkija Sanna Selinheimo Työterveyslaitoksesta huomauttaa.
– Terapian hyödyt tulisi kyetä osoittamaan potilaalle, työnantajille ja päättäjille, jotta työterveyshuollon mielenterveyden tukimuotoja kehitettäisiin tarkoituksenmukaisesti, Selinheimo korostaa.
Vaikutukset työkykyyn eivät ole yksiselitteisiä
Kansainvälisestikin poikkeuksellisen laajan työterveyshuollon asiakkaita koskevan rekisteriaineiston analyysi paljasti, että valtaosalla psykoterapiaan ohjatuista ei ollut pitkiä poissaoloja mielenterveyssyistä.
Niiden henkilöiden, joilla oli aiempia mielenterveysongelmia, työkyvyttömyyden riski oli kohonnut jo ennen terapiaan ohjaamista. Kohonnut työkyvyttömyys oli jatkunut vähintään vuoden ennen terapiaan ohjaamista.
– Heille, joilla on paljon sairauspoissaoloja, terapiasta voi olla hyötyä. Inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi olisi tärkeää mahdollistaa hoitoon pääsy heti, kun merkkejä työkyvyttömyydestä ilmenee. Niiden potilaiden kohdalla, joilla ei ilmene työkyvyttömyyttä, olisi tärkeää arvioida, millainen hoito vastaa parhaiten kunkin yksilöllisiä tarpeita. Tämä edistäisi resurssien tehokasta kohdentamista, Selinheimo pohtii.
Tutkimuksen tulokset osoittivat myös, että tutkimuksen verrokkihenkilöillä, jotka eivät saaneet psykoterapiaa, työkyvyttömyys laski samankaltaisesti kuin terapiaa saaneiden työkyvyttömyys.
– Kun ilmenee työkyvyttömyyden merkkejä, työterveyshuolloissa ja työpaikoilla laukeaa erilaisia tukitoimintoja, joita ei tässä rekisteriaineistossa tavoiteta. Psykoterapia ei siis ole ainoa tukivaihtoehto, kun masennus tai ahdistus vaikuttaa työkykyyn, Selinheimo toteaa.
Potilaan ohjaamista tarpeen mukaisiin palveluihin on parannettava
Mitä usein hankalan tilanteen parantamiseksi sitten tulisi tehdä? Työterveyshuolloissa tulisi arvioida, millä kriteereillä ohjataan eri palveluiden pariin. Työterveyshuoltojen ja työnantajien kannattaisi arvioida, toteutuvatko erilaiset hyödyt optimaalisesti tuloksellisuuden arviointia kehittämällä.
Keskusteluhoitojen integrointia muihin työterveyshuollon ja työpaikan toteuttamiin työkyvyn tukitoimiin olisi tarpeen kehittää. Lisäksi hyötyjä saataisiin keskusteluhoitojen seurannan kehittämisestä ja jatkohoidon ohjauksesta potilaan tarpeen mukaan. Ytimessä on mielenterveysperustaisen hoidontarpeen arvion kehittäminen.
– Eri hoitomuotoihin ohjaaminen potilaan riskitekijöiden, oireilun vaikeuden ja ennusteen mukaan, eli hoidon stratifiointi, tukisi resurssien oikein kohdentamista, Selinheimo miettii.
Tutustu tutkimuksiin
- Hankkeen toteutti Työterveyslaitos ja sitä rahoitti Kela.
- Rekisteritutkimus perustuu Terveystalon työterveyshuollon asiakasaineistoon, joka on yhdistetty useisiin kansallisiin rekistereihin.
- Hankkeessa toteutettiin myös kyselytutkimus työterveyshuolloille eri keskusteluhoitojen toteutumisesta.
- Täsmennettyä tietoa tutkimushankkeesta.
- Kansainvälisessä ja vertaisarvioidussa julkaisusarjassa BMC Health Services Research julkaistu tutkimus, jossa tarkasteltiin suomalaisessa rekisteriaineistossa työkyvyttömyyspolkujen muutoksia lyhytpsykoterapiaa saaneilla ja heidän verrokeillaan (englanniksi).
- Aikakauskirja Duodecimissa julkaistu kyselyaineistoon perustuva alkuperäistutkimus:
Lyhytpsykoterapia ja muu keskusteluhoito toteutuu vaihtelevasti työterveyshuolloissa.
Lisätietoja
- johtava tutkija Sanna Selinheimo, Työterveyslaitos, puh. 043 825 0397, sanna.selinheimo@ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiMarika Paasomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504497541marika.paaso@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on Suomen johtava työelämäasiantuntija. Tutkimme monitieteisesti työn ja terveyden suhdetta, ja tuomme tutkimustiedon käytännön ratkaisuina avuksi työn arkeen. Teemme suomalaisesta työelämästä maailman parasta.
Työmme koskettaa Suomen jokaista työikäistä tavalla tai toisella. Tuomme riippumattoman ja ajantasaisen tutkimustiedon pohjaksi yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Yhdessä sidosryhmiemme kanssa kehitämme työyhteisöjä, työympäristöjä ja työkykyä, jotta työn tuottavuus kasvaisi kestävästi.
Me 500 työtisläistä rakennamme terveellistä ja turvallista työelämää, jotta jokainen voi saada hyvinvointia työstä.
Tutustu:
- Tietoa meistä
- Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot.
- Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Arbetarskyddspanelen: 75 % bedömer att samarbetet mellan företagshälsovården och arbetsplatsen fungerar11.2.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Merparten av respondenterna i enkäten riktad till arbetarskyddspersonal bedömer att företagshälsovårdssamarbetet fungerar mycket bra eller ganska bra. I fråga om hantering av belastning och uppföljning av effektiviteten finns det utrymme för utveckling.
Työsuojelupaneeli: 75 % arvioi työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyön toimivaksi11.2.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Enemmistö työsuojeluhenkilöstölle suunnatun kyselytutkimuksen vastaajista arvioi työterveysyhteistyön erittäin tai melko toimivaksi. Kehitettävää on kuormituksen hallinnassa sekä vaikuttavuuden seurannassa.
Occupational Safety and Health Panel: 75% estimate that collaboration between the workplace and occupational health care functions well11.2.2026 06:00:00 EET | Press release
Most of the respondents to a survey targeted at occupational safety and health personnel felt that occupational health collaboration works as very or fairly well. There is room for improvement in workload management and monitoring effectiveness.
Företagshälsovårdens lägesbild publicerad – branschspecifika skillnader i orsakerna till sjukfrånvaro4.2.2026 08:00:00 EET | Pressmeddelande
De nya lägesbildsvyerna i Arbetshälsoinstitutets tjänst Arbetslivskunskap visar hur företagshälsovårdens tjänster används i Finland. De ger djupare information än tidigare om sjukdomsprevalens och orsaker till arbetsoförmåga inom olika branscher. Materialet består av uppgifter som företagshälsovårdens serviceproducenter har lämnat till Vårdanmälningsregistret inom den öppna primärvården (Avohilmo-registret) som förvaltas av Institutet för hälsa och välfärd.
Työterveyshuollon tilannekuva julkaistu – toimialakohtaisia eroja sairauspoissaolojen syissä4.2.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelun uudet tilannekuvanäkymät näyttävät, miten työterveyshuollon palveluita käytetään Suomessa. Ne antavat aiempaa syvällisempää tietoa sairastavuudesta ja työkyvyttömyyden syistä eri toimialoilla. Aineistona on työterveyshuollon palveluntuottajien toimittamat tiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen perusterveydenhuollon avohoidon Avohilmo-rekisteriin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme