Vihreiden Hyrkkö: Taloutta on vahvistettava, jotta meillä on hyvinvointivaltio huomennakin

– Suomen vaikea taloustilanne ei anna aihetta panikoida, mutta on selvää, että toimia tarvitaan. Taloutta on vahvistettava, jotta meillä on hyvinvointivaltio huomennakin. Mutta lääke ei tietenkään saa olla tautia pahempi. On myös talouden kannalta viisainta, että taloutta vahvistavat toimet valitaan ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla, linjaa Hyrkkö.

Hyrkön mukaan ei ole yhdentekevää, että jakautuneina aikoina Suomessa kyetään sopimaan asioista yli puoluerajojen.

– Politiikassa asiat etenevät neuvottelemalla. Vihreät on mukana sovussa, koska kannamme huolta hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Meille on ollut tärkeää vaikuttaa työryhmän lopputulokseen, kiteyttää Hyrkkö.

Työryhmä päätti, että Suomi hakee EU:lta kolmen vuoden pidennystä sopeutuskauteen. Alustava vaalikauden tavoitehaarukka asetettiin kutakuinkin EU-sääntöjen mahdollistamiin rajoihin. Tavoite ei siis ole olennaisesti EU:n vaatimuksia kireämpi.

– Puolueiden välillä on tietenkin erilaisia näkemyksiä siitä, miten nopeasti ja jyrkästi tämä savotta pitäisi hoitaa. Vihreille oli tärkeää torjua täysin ylikireät tavoitteet ja asettaa EU-sääntöjen puitteissa joustava tavoite, joka antaa tilaa fiksulle ja pitkäjänteiselle talouspolitiikalle, sanoo Hyrkkö.

Hyrkkö muistuttaa, että sopeutuskeinoista tai edes sopeutuksen mittaluokasta eli miljardeista ei ole päätetty, toisin kuin julkisuudessa olleista tiedoista voisi päätellä. 

– Tulevalla hallituksella on kaikissa tilanteissa sekä mahdollisuus että velvollisuus käyttää järkeä, ja sydäntäkin, kun se rakentaa omaa talouspoliittista linjaansa. Viime vuodet osoittavat, että väärin kohdennetut ja ajoitetut leikkaukset voivat tulla Suomelle kalliiksi. Talouden vahvistaminen ei ole synonyymi leikkauksille, vaan tämän urakan hoitamiseen tarvitaan huomattavasti laajempi keinovalikoima – verotus ja muut uudistukset mukaan lukien, sanoo Hyrkkö.

Hyrkkö pitää hyvänä, että työryhmän raportissa tunnistetaan puolustusmenojen kasvupaineiden rinnalla myös ympäristö- ja ilmastoriskien ja -velvoitteiden taloudelliset vaikutukset sekä koulutuksen laadun merkitys ja koulutuksen yhteys työllisyyteen ja tuottavuuteen.

– Parhaimmillaan sopeutustoimet voivat toteuttaa useampaakin eri tavoitetta. On välttämätöntä, että ymmärrys talouden vaikeasta tilanteesta vauhdittaa myös ymmärrystä siitä, että saastuttamiselle todella kannattaa asettaa hintalappu, ehdottaa Hyrkkö.