Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet: Alueet eriytyvät, koska sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusmallin toteutus ei kohtele alueita yhdenvertaisesti

Lokakuussa 2025 julkaistussa kannanotossa alueet toivat esiin kolme keskeistä havaintoa diagnoositietojen ongelmista: 1) pitkäaikaisdiagnoosien määrissä oli suuria eroja, 2) potilastietojärjestelmät toimittivat diagnoositiedot eri tavoin ja 3) diagnoositiedoissa oli virheitä.

Selvitystyötä on jatkettu ja ymmärrys keskeisistä ongelmista ja niiden syistä on tarkentunut. Neljäntenä ongelmana on noussut esille se, että yksityisen sektorin diagnoositiedot luetaan vastoin nykyisen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tarvetekijöiden määrittelyä osaksi rahoitusmallia. 

Rahoitusmallin toimivuuden puutteista johtuen alueiden rahoituksen pohjana olevat palvelutarvekertoimet eivät heijasta alueiden todellista palvelutarvetta, mikä johtaa merkittäviin vääristymiin valtion rahoituksen jakautumisessa ja epätasa-arvon kasvamisessa eri alueiden välillä. Rahoituksen pohjassa olevat alueelliset erot kertaantuvat jälkikäteistarkastuksen ja vuosittain tehtävien indeksitarkastuksien vuoksi. Tällä on edelleen suora vaikutus alueiden asukkaiden saamiin palveluihin sekä henkilöstön asemaan.  

Asia on tärkeä kansalaisten yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kannalta. Se on myös ajankohtainen, sillä hallituksen esitys uudesta rahoituslaista on lausunnoilla, ja pääministeri on julkisuudessa kertonut, että maan hallitus aikoo kevättalvella käynnistää parlamentaarisen työn hyvinvointialueiden rahoitusmallin uudistamiseksi tulevaa hallituskautta varten. 

Hyvinvointialueet esittävät muistiossaan myös lyhyen ja pitkän aikavälin ratkaisuehdotuksia hyvinvointialueiden rahoituksen diagnoositietoihin liittyvien ongelmien korjaamiseksi. Konkreettisia korjausehdotuksia ovat muun muassa: 

• Hyvinvointialueille tulee antaa mahdollisuus täydentää puuttuvat diagnoositiedot yhteismitallisiksi. Täydentämisen tulee tapahtua yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisella tavalla takautuvasti vuodesta 2019 alkaen. 

• Osana arviointimenettelyitä valtion tulee jatkossa kyetä selvittämään ja tarkistamaan luotettavalla sekä läpinäkyvällä tavalla hyvinvointialueen rahoituksen tarvetekijöiden määrityksessä käytetyn tietopohjan oikeellisuus. 

• Potilastietojärjestelmien toimitustavat on tarkistettava ja yhtenäistettävä hyvinvointialueiden välillä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. 

• Sairastavuutta on mitattava luotettavasti ja vertailukelpoisesti. Pelkkä diagnoosien käyttö sellaisenaan ei riitä. 

• Rahoitusmallin toimivuuden vuoksi on määriteltävä, mitkä diagnoosit luetaan pitkäaikaisdiagnooseiksi.