Valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointimenettelyjen määrä kasvussa

25.2.2026 12:47:26 EET | Suomen ympäristökeskus | Tiedote

Jaa

Valtioiden rajat ylittäviä ympäristövaikutusten arviointimenettelyjä koskeva Espoon sopimus täyttää 35 vuotta. Vihreän siirtymän ja energiamurroksen myötä näiden arviointimenettelyjen määrä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti.

YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) valtioiden rajat ylittäviä ympäristövaikutusten arviointia koskeva yleissopimus, eli Espoon sopimus, hyväksyttiin Espoossa 25.2.1991. Sopimus vahvistaa kansalaisten ja sidosryhmien oikeuksia osallistua ympäristöä koskevaan päätöksentekoon.

Espoon sopimus ja sen pöytäkirja strategisesta ympäristövaikutusten arvioinnista (SOVA-pöytäkirja) velvoittavat arvioimaan erilaisten hankkeiden sekä viranomaisten laatimien suunnitelmien ja ohjelmien, mukaan lukien kaavojen, mahdolliset rajat ylittävät ympäristövaikutukset hyvissä ajoin ennen niiden toteuttamista. Sopimuksessa määrätään sopimusosapuolten velvoitteista tiedottaa, kuulla ja neuvotella silloin, kun toiminnan merkittävät ja todennäköiset ympäristövaikutukset voivat ulottua muiden valtioiden alueelle. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) avulla pyritään selvittämään, vähentämään tai estämään hankkeiden haitallisia ympäristövaikutuksia. Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (SOVA) tarkoittaa viranomaisten laatimien suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointia niiden valmisteluvaiheessa.

Suomen ympäristökeskus (Syke) on hoitanut Espoon sopimuksen ja SOVA-pöytäkirjan mukaisia tiedotus-, neuvottelu- ja kuulemistehtäviä Suomessa vuodesta 2023 lähtien. Tänä aikana kansainvälisten arviointimenettelyjen määrä on kasvanut voimakkaasti. Syken toimikaudella vuosina 2023–2025 on käynnistynyt yhteensä 77 menettelyä, eli noin 40 prosenttia kaikista vuoden 1996 jälkeen vireille tulleista menettelyistä.

”EU-maiden investoinnit vihreän siirtymän energiantuotannon hankkeisiin, kuten tuulivoimaan, ovat kasvussa, eikä kehityksen odoteta hidastuvan lähivuosina. Se merkitsee, että myös kansainvälisten kuulemismenettelyiden määrä tulee todennäköisesti vielä kasvamaan”, kertoo palvelupäällikkö Jenni Juslén Suomen ympäristökeskuksesta.

Vuoden 2025 lopussa käynnissä oli yhteensä 99 valtioiden rajat ylittävää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Monivaiheinen prosessi voi kestää useita vuosia. Siinä kuullaan vaikutusten kohteena olevien valtioiden viranomaisia ja kansalaisia sekä neuvotellaan ympäristö- ja terveysvaikutuksiin liittyvistä kysymyksistä.

Vuosina 1996–2025 Suomessa on tullut vireille yhteensä 176 valtioiden rajat ylittävää YVA- ja SOVA-menettelyä. Niistä 75 on koskenut Suomessa toteutettavia hankkeita ja 101 muissa maissa toteutettavia hankkeita. Noin 40 % kaikista vireille tulleista menettelyistä on käynnistynyt vuosina 2023–2025. **Suomen ympäristökeskus**

Energiantuotanto korostuu hanketyypeissä

Valtaosa uusista kansainvälisistä YVA-menettelyistä liittyy energiantuotannon hankkeisiin, kuten maa- ja merituulivoima-, ydinvoima- ja vetyhankkeisiin. Viime aikoina vireille on tullut myös täysin uudenlaisia hanketyyppejä.

”Esimerkiksi viime heinäkuussa Ruotsi ilmoitti käynnistäneensä YVA-menettelyn hankkeesta, jossa haetaan lupaa mangaaninoduleiksi kutsuttujen monimetallisten kiviainesten louhintaan Perämeren pohjasta Ruotsin talousvyöhykkeellä. Suomi on ilmoittanut osallistuvansa tämän hankkeen YVA-menettelyyn, joten suomalaiset pääsevät kertomaan kantansa asiaan,” kertoo ylitarkastaja Julianna Reunanen Suomen ympäristökeskuksesta.

Toinen viime aikoina vireille tullut uusi hanketyyppi on pienydinvoima. Pienydinvoimaloita koskevia valtioiden rajat ylittäviä YVA-menettelyjä on käynnissä Pohjoismaihin suunnitelluista hankkeista.

Joskus hankkeella on useita aiheuttajamaita ja vaikutuksetkin voivat ulottua moneen maahan. Tällaisia monenvälisiä YVA-menettelyjä on käynnissä esimerkiksi Euroopan energiaomavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvien vetyputkireittien osalta.

Espoon sopimus antaa vaikutusmahdollisuuksia

Espoon sopimus vahvistaa kansalaisten oikeuksia osallistua ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Tavoitteena on varmistaa, että vaikutusalueen asukkaat ja muut osapuolet saavat tietoa hankkeista, suunnitelmista ja ohjelmista, jotka voivat vaikuttaa heidän ympäristöönsä, ja voivat osallistua vaikutusten arviointiin ja sitä kautta hankkeiden suunnitteluun. Suomalaisilla on näin ollen mahdollisuus antaa palautetta ja vaikuttaa myös muiden maiden hankkeisiin.

Suomen ympäristökeskus kuuluttaa vireillä olevat menettelyt verkkosivuillaan ja julkaisee niitä koskevat lausuntopyynnöt lausuntopalvelu.fi:ssä. Lisäksi Syke ylläpitää asiaan liittyviä verkkosivuja ymparisto.fi-palvelussa.

Avainsanat

luonto kestävyysmurros tutkimus ympäristö ympäristövaikutusten arviointi yva sova

Yhteyshenkilöt

Palvelupäällikkö Jenni Juslén, puh. +358 29 525 2387, etunimi.sukunimi@syke.fi

Ylitarkastaja Julianna Reunanen, puh. +358 29 525 2390, etunimi.sukunimi@syke.fi

Kansainvälisiin ympäristövaikutusten arviointeihin liittyvät yhteydenotot: transboundaryEIA.SEA@syke.fi

Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, p. +358 295 251 242, etunimi.sukunimi@syke.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072media@syke.fi

Kuvat

Linkit

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
www.syke.fi

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Vanhat metsät sitovat hiiltä ja ylläpitävät hiilivarastoja9.4.2026 09:43:23 EEST | Tiedote

Luonnontilaisten, ikärakenteeltaan vanhojen metsien hiilensidontakyvystä on saatu uutta tutkimustietoa. Havainnot osoittavat, että vanhoilla metsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Lisäksi ne ovat merkittäviä luonnon monimuotoisuuden turvaajia.

Viikkokatsaus 30.3–2.4.202626.3.2026 13:34:03 EET | Tiedote

Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.

Torkan fortsätter vara utmanande – många sjöar och grundvattennivåer är låga26.3.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande

Grundvattennivåerna ligger under det normala i stora delar av landet, med undantag för Lappland. Situationen har förvärrats av en ovanligt snöfattig vinter, långa köldperioder, en tidig vår samt en långvarig torka särskilt i östra Finland. Enligt prognosen kommer de stora sjöarna i östra Finland att förbli låga även i år. Vårens och sommarens torka kan påverka tillgången på vatten, jordbrukets skördar, risken för skogsbränder, vattentransport, rekreationsanvändningen av vattendrag samt energiproduktion. Nederbörden under våren avgör vilka effekter torkan slutligen kommer att ha.

Kuivuustilanne jatkuu haastavana – monet järvet ja pohjavedet matalalla26.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote

Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla useilla alueilla Lappia lukuun ottamatta. Tilannetta ovat pahentaneet poikkeuksellisen vähäluminen talvi, pitkät pakkasjaksot, aikainen kevät sekä erityisesti Itä-Suomessa pitkään jatkunut kuivuustilanne. Ennusteen mukaan Itä-Suomen suuret järvet pysyvät tänäkin vuonna matalalla. Kevään ja kesän kuivuus voi vaikuttaa talousveden riittävyyteen, maatalouden satoihin, maastopaloihin, vesiliikenteeseen, vesistöjen virkistyskäyttöön ja energiantuotantoon. Kevään sademäärät vaikuttavat lopullisen kuivuustilanteen kehittymiseen.

Muovi ei kuulu maaperään vaan kiertoon – puutarhurin muovivalinnat näkyvät maaperässä pitkään24.3.2026 07:30:00 EET | Tiedote

Muovi on vakiinnuttanut paikkansa paitsi kodeissa myös kotipuutarhoissa: ruukuissa, katteissa, sidontanaruissa ja multapusseissa. Oikein käytettynä se kestää ja kiertää. Maaperään päätyessään muovi ei kuitenkaan katoa, vaan pilkkoutuu mikromuoviksi, joka voi säilyä ympäristössä pitkään.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme