Kanta-Hämeessä on tavanomaista vähemmän lunta

Vähäsateinen ja kylmä talvi on laskenut vedenkorkeuksia koko Kanta-Hämeessä. Lunta on satanut vähän, mutta pakkasella pysyneet kelit ovat pitäneet hanget maassa. Viime viikolla on mitattu noin 15 mm:n lumen vesiarvo (vesi.fi) eri puolilla Kanta-Hämettä, minkä jälkeen lunta on satanut noin 5 mm lisää. Tyypillisesti lumen vesiarvo on tässä vaiheessa talvea ainakin 50 mm.

Loppuviikolle on ennustettu kohtuullista lumisadetta, mikä kasvattaisi lumen vesiarvoa hieman lähemmäs tavanomaista. Valmiiksi alhaiset vedenkorkeudet ja vähäinen lumen vesiarvo voi johtaa siihen, että kevään jälkeen järvien vedenkorkeus on totuttua alempana. Lopputalven sekä kevään ja kesän aikana tulevat sateet voivat kuitenkin muuttaa tilannetta vielä paljonkin. Suuren kevättulvan uhka on nykyisellä ennusteella vähäinen.

Kokemäenjoen vesistöalueen suurissa säännöstellyissä järvissä olosuhteet ovat johtaneet erilaisiin vedenkorkeuksiin. Tammelan Pyhäjärven (vesi.fi) korkeus on yli viisitoista senttimetriä vuodenajan keskiarvoa matalammalla. Lammin Pääjärvellä (vesi.fi) vedenpinta on noin kymmenen senttimetriä tavanomaista matalammalla. Vanajaveden (vesi.fi) pinta on noin kaksikymmentä senttimetriä tavallista korkeammalla.

Säännösteltyjen järvien pintoja lasketaan kevättalvella tulviin varautumisen takia ja erilaiset säännöstelyluvat edellyttävät erilaista juoksutusta. Tietynlaiset säännöstelyluvat soveltuvat huonosti näin vähälumisen ja kylmän talven hoitamiseen, mutta toistaiseksi ei ole syytä huolestua veden riittävyydestä ensi kesänä Tammelan Pyhäjärvelläkään. Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstelemättömissä järvissä kuten Liesjärvessä (vesi.fi) ja Iso-Roineessa (vesi.fi) vedenkorkeus on noin kymmenen senttimetriä tavanomaista alempana.

Pohjavedenpinnat ovat tavanomaisella tasolla 

Kanta-Hämeessä pohjavedenpinnat ovat laskeneet vuodenvaihteesta lähtien. Loppuvuoden runsaiden sateiden ja pohjaveden muodostumisen ansiosta pohjavesitilanne on kokonaisuudessaan vielä varsin hyvä. Esimerkiksi Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ovat keskimääräisen pinnantason tuntumassa. Lammin Tullinkankaan seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ovat noin kymmenen senttimetriä keskimääräisen tason yläpuolella. Pohjavedet ovat Kanta-Hämeessä näin lopputalvesta hyvällä tasolla, eikä merkittävää kaivojen kuivumista todennäköisesti tule esiintymään. Pohjavedenpinnat nousevat taas keväällä roudan sulettua lumien sulamisvesien imeytyessä maaperään ja pohjavedeksi. 

Järvissä jäätä on mitattu reilusti – kapeikkojen jäillä ei tule kulkea 

Kanta-Hämeessä jään paksuutta seurataan kahdella järvellä. Teräsjäätä on tänä talvena muodostunut hieman tavanomaista enemmän. Jääkannen kokonaispaksuus on tavanomaisissa lukemissa. Havaintoja viime päiviltä on esitetty taulukossa: 

Jääpeite voi olla petollisen haurasta erityisesti virtapaikoilla, kapeikoissa sekä ojien ja putkien purkupaikkojen lähettyvillä. Myös vesistörakenteiden ja kasvillisuuden lähellä jää voi olla vaarallisen ohutta. Mahdollinen lumipeite jäällä estää heikkojen alueiden havainnointia, joten jäällä liikkumista tulee harkita ja varmistua jään kantavuudesta (vähintään viidestä kymmeneen senttimetriä teräsjäätä) omalla kulkureitillä. 

Vanajaveden kapeikot Hämeenlinnan ja Hattulan alueella ovat puhuttaneet mediassa, kun jäällä on nähty jälkiä kapeikoissa esimerkiksi hotelli Vaakunan kohdalla. Myös pelastuslaitos tiedotti asiasta sosiaalisessa mediassa ja painotti, ettei Vanajavettä ole turvallista ylittää jäitä pitkin kantakaupungin kohdalla. Hattulassa Lepaanvirran kohdalla on henkilö pudonnut jäihin. Kapeikoissa ei tule missään kulkea jäillä, ja Vanajaveden kapeikoissa jäät ovat suuren virtaaman takia erityisen petollisia.

Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta:  

https://www.vesi.fi/vesitilanne/ 

https://www.vesi.fi/karttapalvelu/ 

http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/vedenkorkeus/ham.htm 

https://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/Jaanpaksuus/Jaanpaksuus.htm  

Aluehallintouudistuksesta johtuen Kanta-Hämeen alueen vesitaloustehtävät hallinnoidaan nykyisin Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta.