Demariopiskelijat: Miten oppia perustaidot, kun hallitus leikkaa koulutuksesta?

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi helmikuun alussa visionsa suomalaisesta peruskoulusta vuonna 2045. Visiossa kuvataan peruskoulun muutoksen tarvetta, joka liittyy maailman muutokseen ja sitä ohjanneeseen ajatustapaan - ratkaisuja kaivataan muun muassa ihmisten kasvavaan pahoinvointiin, ekologiseen kriisiin, demokratian heikentämiseen sekä yksilökeskeiseen ajatteluun. Visiossa tähän tarjotaan ratkaisuksi järjestelmätason muutosta, jossa yksilöt kasvatetaan vastuullisiksi, yhteisöllisiksi ja aktiivisiksi ihmisiksi, jotka ovat valmiita ratkaisemaan näitä haasteita - eli muuttamaan maailmaan. 

Demariopiskelijat näkee visiotyössä paljon potentiaalia, mutta ilman riittävää resurssointia perustaitojen osaamiseen tai koulutusjärjestelmän kehitykseen ei voida vastata.

Demariopiskelijat ihmetteleekin, miten Kokoomusnuoret ovat näin kaukana koulujen realiteeteista. Kun Suomen koulutustaso on jo vuosikymmenten ajan mennyt alaspäin, luulisi prioriteettien olevan koulutusleikkausten sijaan perusedellytysten korjaaminen.

“Perustaitoihin ei voida panostaa ilman riittäviä koulutuksen resursseja. Kun koulutusjärjestelmän rahoitusta on nakerrettu ja opettajien ja koulujen henkilökunnan työsuhteiden epävarmuutta on lisätty, ei ole yhtään ihme, että Pisa-tulokset ja luku- sekä laskutaito heikentyvät”, toteaa Demariopiskelijoiden puheenjohtaja Miku Kuuskorpi.

“Kun aistii ilmapiiriä vision julkistuksen jäljiltä, suurin tyytymättömyys tuntuu kumpuavan juuri opettajakunnasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei visiossaan muuttanut opetussuunnitelmaa tai tullut kouluun kaatamaan seiniä, vaan loi suomalaiselle yhteiskunnalle juuri sitä visiota, minkä puutteesta esimerkiksi ajan politiikkaa syytetään”, kertoo Demariopiskelijoiden liittohallituksen jäsen, opettajaksi opiskeleva Jimi Rytkönen.

“Mistä sitten kiikastaa? No, se on se sama kaksimaamaisuus, joka ylipäätään liittyy koulutuksen rahoitukseen ja opetus- ja kasvatusalan koulutukseen. Suomalainen mantra on, että opetukseen ja kasvatukseen tulee panostaa - mutta aika ja voimat kuitenkin kuluvat riittämättömien resurssien vuoksi oppilaiden vahtimiseen ja rutiinien ylläpitämiseen. Opettajien turhautuminen ei kohdistu niinkään ministeriön visiotyöhön vaan siihen, että kouluissa kaivataan muun muassa vakituisia työsuhteita, pienempiä luokkia ja koulunkäynninohjaajia”, toteaa liittohallituksen jäsen Rytkönen.

“Suomi tarvitsee rohkean vision tulevaisuuden peruskoulusta - mutta myös resurssit sen toteuttamiseen”, päättää liiton puheenjohtaja Kuuskorpi.

Demariopiskelijat kuitenkin yhtyy Kokoomusnuorten näkökulmaan, että peruskoulun uudistamista on tehtävä maanläheisimmin - eli pureutumalla siihen, miksi osaamistaso on jatkuvassa laskussa. Demariopiskelijat ehdottavatkin koulutukseen tehtyjen leikkausten, kuten peruskouluun vaikuttavien kuntien valtionosuusleikkausten, ammatillisen koulutuksen 120 miljoonan leikkausten ja korkeakoulujen perusrahoituksen leikkausten, peruuttamista. Samalla työelämän epävarmuutta tulisi vähentää ja opettajien kiusaaminen palkkakuoppalain (jota vientivetoiseksi palkkamalliksikin kutsutaan) kaltaisilla laeilla lopettaa.

Demariopiskelijoiden mielestä perusopetuksen painopistettä on siirrettävä perustaitojen oppimisen lisäämiseen ja opetussuunnitelmaa on uudistettava rohkeasti vastaamaan nykypäivän osaamisen tarpeita. Demariopiskelijat ovat myös ehdottaneet uudessa poliittisessa ohjelmassaan ylihallituskautista parlamentaarista sopua koulutuksen rahoitukseen.

Näillä keinoilla perustaitojen oppimiseen haasteisiin voidaan puuttua.