Monivuotinen EU-budjetti: Suomi voi kotiuttaa jopa 14 miljardia euroa tulevasta kilpailukykyrahastosta

Komissio esittää ennennäkemättömän vahvaa rahoitusta eurooppalaisten innovaatioiden kaupallistamisvaiheeseen. EK:n arvion mukaan uusi kilpailukykyrahasto voisi tarjota Suomelle jopa 14 miljardin euron verran tuotekehitys- ja investointirahoitusta vuosina 2028 - 2034. Edellytyksenä kuitenkin on, että rahastolle ehdotettu koko toteutuu ja rahoitusta kanavoidaan avoimen kilpailun perusteella parhaille hankkeille. 

EU:n tulevan monivuotisen rahoituskehyksen valmistelu etenee (MFF, Multiannual Financial Framework 2028–2034). Komission esityksen mukaan lähes neljäsosa eli 451 miljardia euroa koko MFF-budjetista käytettäisiin avainaloilla tapahtuvaan tutkimukseen, innovaatiotoimintaan, tuotekehitykseen sekä teolliseen skaalaukseen ja tuotantoinvestointeihin. Tätä rahoitusta kanavoitaisiin uuden kilpailukykyrahaston sekä sen alle kuuluvan Horisontti Eurooppa -ohjelman kautta. Myös EU:n nykyinen Innovaatiorahasto liitettäisiin saman sateenvarjon alle.

Tulevan MFF-kauden isot hyödyntämismahdollisuudet liittyvät Suomen talouskasvun kannalta nimenomaan uuteen kilpailukykyrahastoon, arvioi EK:n johtava asiantuntija Joanna Tikkanen:

”Koskaan aiemmin EU:ssa ei ole esitetty näin merkittäviä panostuksia tuotekehityksen ratkaisevaan kaupallistamisvaiheeseen. Juuri tätä uutta rahoituselementtiä tarvitaan, jotta pystytään estämään eurooppalaisten innovaatioiden karkaaminen valtamerten taakse.”

Suomen potentiaali perustuu siihen, että yrityksemme ovat vahvoilla juuri niillä aloilla, joita komissio haluaa kilpailukykyrahastossa priorisoida: turvallisuus ja puolustus, digitalisaatio ja muut kriittiset teknologiat, puhdas siirtymä ja vähähiilinen teollisuus sekä biotalous.

Suomi voisi päästä yli 7 miljardia euroa plussalle

EK:n arvion mukaan Suomen olisi täysin mahdollista kotiuttaa vuosina 2028 - 2034 noin 3 prosenttia kilpailukykyrahaston ja sen alle kuuluvan Horisontti Euroopan ja Innovaatiorahaston rahoituksesta. Tämä noin 3 prosentin osuus vastaisi 14 miljardia euron arvoista rahoitusta, joka koostuisi muun muassa avustuksista, lainatakauksista ja pääomasijoituksista. Tällöin Suomi olisi yli 7 miljardia euroa plussalla suhteessa omaan maksuosuuteensa rahastossa.

”14 miljardin euron rahoitussaanto edellyttää kuitenkin sitä, että kilpailukykyrahaston euromääräinen taso toteutuu ja että rahoitusta kanavoidaan avoimen kilpailun perusteella parhaille hankkeille”, toteaa Joanna Tikkanen.

Suomalaisyritysten saanto alenisi, mikäli rahoitusta myönnettäisiin muilla kriteereillä – esimerkiksi maakohtaisten kiintiöiden perusteella tai koheesiotyyppisillä kriteereillä. Silloin yrityksemme eivät pystyisi hyötymään rahoitushauissa korkean teknologiaosaamisen kilpailuedusta. EK:n arvion mukaan Suomen saanto voisi siinä tapauksessa laskea karkeasti arvioiden noin 2 prosenttiin, mikä tarkoittaisi 9 miljardin euron tasoa.

Kilpailukykyrahaston todelliset vaikutukset Suomen talouteen ovat kuitenkin huomattavasti laajemmat. Ensinnäkin julkinen rahoitus vivuttaa hankkeisiin aina tehokkaasti myös yksityisiä investointeja. Toisekseen panostukset tuotekehitykseen ja kaupallistamiseen nostavat investointiastetta, kiihdyttävät talouden uudistumista sekä parantavat pitkän aikavälin tuottavuutta ja työllisyyttä.

EK:n esittämät numeeriset arviot perustuvat kilpailukykyrahaston toteutumiseen 451 miljardin euron tasolla käyvin hinnoin laskettuna ja sisältäen myös Horisontti Eurooppa –ohjelman ja Innovaatiorahaston.

Lisätiedot:
johtava asiantuntija Joanna Tikkanen, puh. 050 528 1281, etunimi.sukunimi@ek.fi, valokuvat