"Pankkisääntelyn lopputulos vakaa, mutta tarpeettoman monimutkainen" – Olli Rehn ja Arno Ahosniemi yhtä mieltä yksinkertaistamisesta, eri mieltä pääomavaatimuksista

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin mukaan pankkisääntelyä on syytä yksinkertaistaa.

Rehn puhui Finanssiala ry:n järjestämässä Finanssi-illassa 26.2.2026. Puheessaan Rehn pohti, mistä Suomelle syntyy työtä ja kasvua nykyisinä haastavina aikoina ja painotti pankkien kykyä rahoittaa yrityksiä ja kotitalouksia. Hän muistutti, että pankkirahoitus toimii Euroopassa pääosin hyvin.

”Pankkisääntelyn yksinkertaistaminen onkin kiistatta tarpeen, koska vuosien saatossa lainsäädäntöä jouduttiin rakentamaan kovalla kiireellä, kriisien keskellä. Tunnustan: olin sitä tekemässä. Lopputulos on vakaa, mutta tarpeettoman monimutkainen”, Rehn totesi.

Rehn osallistui viime vuonna jäsenenä Euroopan keskuspankin neuvoston asettamaan korkean tason työryhmään, jonka tehtävä oli tehdä Euroopan komissiolle ehdotuksia pankkien sääntelyn, valvonnan ja raportoinnin yksinkertaistamiseksi. Ryhmän suositusten peruspilareita ovat pääomavaatimusten selkeyttäminen ja harmonisoiminen, valvonnan oikeusperustan kirkastaminen sekä päällekkäisten raportointivelvoitteiden karsiminen.

Vaikka sääntelyä pitää Rehnin mukaan yksinkertaistaa, hän myös muistutti pääomapuskurien merkityksestä.

”Pääomapuskurien tasoa ei ole läpi linjan syytä laskea. Vahva vakavaraisuus on ollut euroalueen pankkisektorin kriisinkestävyyden kulmakivi viime vuosina. Tavoite on selkeä: kilpailukykyisempi, yhtenäisempi ja tehokkaampi eurooppalainen pankkisektori – vakautta vaarantamatta”, Rehn linjasi.

FA:n Ahosniemi: Myös pääomavaatimusten tasoa pitää arvioida uudelleen

Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittää Rehniä erityisesti siitä, että tämä korostaa valvonnan oikeusperustan selkeyttämisen tarvetta.

”Rehn on aivan oikeassa todetessaan, että pelkästään valvojan odotuksilla ei tule luoda EU-lainsäädännön yli meneviä, sitoviksi tulkittuja vaatimuksia. Hän huomauttaa aivan oikein, että oikeudellinen selkeys ja ennakoitavuus ovat kunnolla toimivan pankkivalvonnan avainkriteereitä”, Ahosniemi kehuu.

Pääomapuskurien tason laskusta Ahosniemi on kuitenkin Rehnin kanssa eri linjoilla.

”EKP:n työryhmän raportissakin huomautettiin aiheellisesti, että erilaisia puskureita on jo liikaa ja että niitä pitää pystyä vapauttamaan huonoina aikoina”, muistuttaa Ahosniemi.

Ahosniemen mukaan etenkin puskurivaatimusten päällekkäisyydestä tulee päästä eroon: riskejä, jotka katetaan jo yhdellä vaateella, ei tule kattaa enää toisella vaateella.

”Olennaista on myös se, että vaatimusten käyttö perustuu selkeisiin periaatteisiin, jotta pankit voivat ennakoida viranomaisten päätöksiä”, Ahosniemi toteaa.

Pääomavaatimusten taso vaikuttaa Ahosniemen mukaan pankkien mahdollisuuksiin myöntää lainoja ja rahoittaa talouskasvua.

”Siksi tulee arvioida myös vaatimusten kokonaistasoa eikä vain tehdä teknisiä muutoksia vaatimusten sisältöön. Kokonaistaso vaikuttaa siihen, missä määrin pankeilla on luotonantokapasiteettia ja mitä kohteita ne rahoittavat. Euroopan talous tarvitsee tässä tilanteessa vakauden lisäksi vauhtia”, Ahosniemi huomauttaa.