Ilmastolain tavoitteita ei ole syytä lieventää – metsistä löytyy edullisia keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi
2.3.2026 09:19:00 EET | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Suomen ilmastolain tavoitteet ovat ajantasaisia ja perusteltuja, selviää Suomen ympäristökeskuksen (Syke) uudesta raportista. Erityisesti maankäyttösektorilta löytyy toimia, joiden avulla on mahdollista vahvistaa nieluja ja vähentää päästöjä tehokkaasti ja edullisesti. Kustannusvaikuttavimmat toimet ovat metsien kiertoaikojen pidentäminen ja harvennusten lieventäminen.

Ilmastolain tavoitteisiin kuuluu päästöjen vähentäminen ja nielujen vahvistaminen siten, että hiilineutraalius toteutuu viimeistään vuonna 2035 ja hiilinegatiivisuus tämän jälkeen.
“Raporttimme osoittaa, että tavoitteet ovat yhä linjassa Pariisin sopimuksen ja EU-velvoitteiden kanssa. Ne vastaavat ilmastonmuutoksen hillinnän riittävään tasoon, eikä niitä voi nykyisen tietopohjan valossa pitää liian kunnianhimoisina”, sanoo erityisasiantuntija Johannes Lounasheimo Sykestä.
Ilmastolain tavoitteet perustuvat Suomen oikeudenmukaiseen, maksukyvyn mukaiseen osuuteen hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n määrittelemästä globaalista 1,5 asteen hiilibudjetista. Hiilibudjetti tarkoittaa sitä kokonaismäärää hiilidioksidia, jonka ihmiskunta voi vielä päästää ilmakehään, jotta lämpeneminen pysyy 1,5 asteessa.
Lisätoimia tarvitaan kaikilla sektoreilla
Tavoitteet eivät kuitenkaan ole toteutumassa nykytoimin – eivät Suomen hiilineutraaliustavoitteiden eivätkä maankäyttösektoria koskevien EU-velvoitteiden osalta. Lisätoimia tarvitaan runsaasti kaikilla sektoreilla ja erityisesti maankäyttösektorilla on tehtävä selkeä suunnanmuutos jo kuluvalla vuosikymmenellä. Maankäyttösektorilla tarkoitetaan metsätaloutta, maatalousmailta ja maankäyttöä.
”Se, ettei tavoitteita saavuteta nykyisten toimien avulla, ei ole syy luopua niistä. Oikeat tavoitteet asettavat ilmastotyölle raamit ja kannustavat työssä eteenpäin. Ilmastotyössä tärkeintä ei ole yksittäinen tavoitevuosi, vaan se, että toimia tehdään riittävästi ja pitkäjänteisesti. Mitä kauemmas tavoitteista ajaudumme, sitä kiireellisemmiksi toimet muuttuvat ja hintalappukin kasvaa”, muistuttaa ryhmäpäällikkö Laura Saikku Sykestä.
Voimakkaita päästövähennyksiä tarvitaan edelleen myös teollisuudessa ja liikenteessä. Teknologiset nielut, esimerkiksi hiilen talteenotto bioenergian tuotannossa, sekä kansainväliset päästövähennysyksiköt voivat jatkossa auttaa tavoitteisiin pääsemisessä. Toistaiseksi on kuitenkin epävarmaa, missä laajuudessa ja minkälaisin kustannuksin teknologisia nieluja ja päästövähennysyksiköitä voidaan hyödyntää. Selvää on, että muiden sektorien toimilla tai uusien teknologioiden avulla ei ole mahdollista kokonaan kattaa maankäyttösektorin vajetta.
Metsistä löytyy merkittäviä ja kustannustehokkaita ilmastotoimia
”Erityisen kustannusvaikuttavia ilmastotoimia löytyy metsien käsittelyn muutoksilla, joilla hiilinieluja voidaan vahvistaa usein alle 50 eurolla hiilidioksiditonnia kohden. Vastaavat lisäpäästövähennykset teollisuudessa ja liikenteessä voivat maksaa selvästi enemmän", sanoo Syken erikoistutkija Sampo Pihlainen.
Kiertoaikojen pidentämisellä ja puuston kasvattamisella tiheämpänä on sekä suuri ilmastopotentiaali että hyvä kustannusvaikuttavuus. Merkittäviä ovat myös turvemaametsien ja -peltojen ilmastoviisas hoito, metsien suojelu sekä metsäkadon hillitseminen.
Raportissa arvioitiin Orpon hallituksen energia- ja ilmastostrategian nykytoimia kuvaavaan skenaarioon verrattuna lisäisten toimien ilmastopotentiaalia ja kustannusvaikuttavuutta. Esimerkiksi liikenteessä tehdään strategian ja suunnitelman mukaan jo niin paljon, että sektorilta on vaikea löytää merkittäviä ja kustannusvaikuttavia lisätoimia.
Päättäjien on otettava käyttöön vaikuttavia ohjauskeinoja, jotta toimet voidaan toteuttaa laajamittaisesti. Selvityksen mukaan keskeisimpiä keinoja ovat metsälainsäädännön uudistaminen päätehakkuiden ja harvennusten sääntelyn osalta sekä ojitusten luvanvaraisuus. Lainsäädännön muutosten lisäksi tulee ottaa käyttöön maanomistajia tukevia taloudellisia kannustimia, kuten hiilitukijärjestelmä ja maankäytön muutosten hinnoittelu.
Raportissa listatut metsiin liittyvät ohjauskeinot ovat pitkälti samoja kuin tammikuussa julkaistussa Sitran teettämässä, Luken ja Syken toteuttamassa metsäselvityksessä. Myös Ilmastopaneeli ja Luontopaneeli julkaisivat alkuvuonna raportin, jonka mukaan Suomen ilmasto- ja luontotavoitteiden samanaikainen saavuttaminen ei ole mahdollista viime vuosien kaltaisia hakkuita jatkamalla. Tutkimuskentän viesti on yhtenäinen ja selvä: metsien käytössä on tapahduttava muutoksia.
Syke arvioi ympäristöministeriön tilauksesta ilmastolain tavoitteita ja täydentäviä keinoja niihin pääsemiseksi. Arviointi perustuu uusimpaan tieteelliseen tietoon ja siinä on otettu huomioon ilmastonmuutoksen eteneminen ja teknologinen kehitys.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Johannes LounasheimoErityisasiantuntija
Kysymykset ilmastolain tavoitteiden ajantasaisuudesta
Sampo PihlainenErikoistutkija
Kysymykset metsistä ja maankäyttösektorista sekä ohjauskeinoista
Sampo SoimakallioKehittämispäällikkö
Kysymykset hiilinielutavoitteista ja niiden merkityksestä
Sini HarvoViestintäasiantuntija
Puh:+358 29 525 2427etunimi.sukunimi@syke.fiLinkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Vanhat metsät sitovat hiiltä ja ylläpitävät hiilivarastoja9.4.2026 09:43:23 EEST | Tiedote
Luonnontilaisten, ikärakenteeltaan vanhojen metsien hiilensidontakyvystä on saatu uutta tutkimustietoa. Havainnot osoittavat, että vanhoilla metsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Lisäksi ne ovat merkittäviä luonnon monimuotoisuuden turvaajia.
Viikkokatsaus 30.3–2.4.202626.3.2026 13:34:03 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Torkan fortsätter vara utmanande – många sjöar och grundvattennivåer är låga26.3.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande
Grundvattennivåerna ligger under det normala i stora delar av landet, med undantag för Lappland. Situationen har förvärrats av en ovanligt snöfattig vinter, långa köldperioder, en tidig vår samt en långvarig torka särskilt i östra Finland. Enligt prognosen kommer de stora sjöarna i östra Finland att förbli låga även i år. Vårens och sommarens torka kan påverka tillgången på vatten, jordbrukets skördar, risken för skogsbränder, vattentransport, rekreationsanvändningen av vattendrag samt energiproduktion. Nederbörden under våren avgör vilka effekter torkan slutligen kommer att ha.
Kuivuustilanne jatkuu haastavana – monet järvet ja pohjavedet matalalla26.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla useilla alueilla Lappia lukuun ottamatta. Tilannetta ovat pahentaneet poikkeuksellisen vähäluminen talvi, pitkät pakkasjaksot, aikainen kevät sekä erityisesti Itä-Suomessa pitkään jatkunut kuivuustilanne. Ennusteen mukaan Itä-Suomen suuret järvet pysyvät tänäkin vuonna matalalla. Kevään ja kesän kuivuus voi vaikuttaa talousveden riittävyyteen, maatalouden satoihin, maastopaloihin, vesiliikenteeseen, vesistöjen virkistyskäyttöön ja energiantuotantoon. Kevään sademäärät vaikuttavat lopullisen kuivuustilanteen kehittymiseen.
Muovi ei kuulu maaperään vaan kiertoon – puutarhurin muovivalinnat näkyvät maaperässä pitkään24.3.2026 07:30:00 EET | Tiedote
Muovi on vakiinnuttanut paikkansa paitsi kodeissa myös kotipuutarhoissa: ruukuissa, katteissa, sidontanaruissa ja multapusseissa. Oikein käytettynä se kestää ja kiertää. Maaperään päätyessään muovi ei kuitenkaan katoa, vaan pilkkoutuu mikromuoviksi, joka voi säilyä ympäristössä pitkään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme