Vapaaehtoinen metsiensuojelu ja elinympäristöjen hoito vahvistivat luonnon monimuotoisuutta Uudellamaalla

Kohti uutta METSO-ohjelmakautta

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO on jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan mahdollistanut yksityisille maanomistajille tavan suojella arvokkaimpia metsiään reilua korvausta vastaan. Ohjelman suosio on kasvanut vuosi vuodelta ja se on vakiintunut osaksi maanomistajien vaihtoehtovalikoimaa perinteisen metsänkäytön rinnalle. Vuonna 2025 Uudenmaan ELY-keskus suojeli METSO-ohjelman kautta luontoarvoiltaan merkittäviä uusmaalaisia metsiä lähes 480 hehtaaria.

“On erittäin hienoa, että maanomistajat ovat olleet aktiivisia hakemaan sankoin joukoin mukaan ohjelmaan. Tämän palkitsevampaa työtä ei minun mielestäni tahdo helpolla löytyä, kun saa olla hienojen kohteiden suojelussa mukana”, kertoo työkseen suojelualueita perustava ylitarkastaja Aleksi Nurmi Uudenmaan elinvoimakeskuksesta.

Valtion aluehallinto uudistui vuoden 2026 alussa, ja vapaaehtoisen luonnonsuojelun toteutus kuuluu nyt Uudenmaan elinvoimakeskukselle. Suojelupäätöksiä voidaan tehdä valtioneuvoston hyväksyttyä uuden METSO‑kauden, mutta käytettävissä oleva rahoitus on aiempaa niukempaa. Tämä tarkoittaa, että kaikkia kohteita ei välttämättä pystytä suojelemaan heti, mutta ohjelmaan soveltuvat alueet pyritään turvaamaan resurssien puitteissa ajan myötä.

“Maanomistajien kannattaa edelleen säästöpaineista huolimatta välittää kohteitaan Uudenmaan elinvoimakeskuksen käsittelyyn esimerkiksi Metsonpolku.fi -sivuston kautta tai ottamalla meihin suoraan yhteyttä”, kannustaa Nurmi.

Tärkeää työtä heikentyneiden elinympäristöjen eteen

Vapaaehtoisuuteen perustuva Helmi-elinympäristöohjelma on jatkunut jo yli viisi vuotta. Viime vuonna ohjelmassa edistettiin laaja-alaisesti luonnon monimuotoisuutta monissa arvokkaissa elinympäristöissä, kuten soilla, metsissä, pienvesissä, rannoilla, lintuvesillä ja perinnebiotoopeilla. Ekologisesti arvokkaita soita suojeltiin yhteensä lähes 90 hehtaarin edestä.

Metsäisten elinympäristöjen luonnonhoitotöitä toteutettiin 20 yksityisellä luonnonsuojelualueella ympäri Uuttamaata. Toimenpiteet kohdistuivat umpeenkasvaneisiin lehtoihin, jalopuumetsiin, ja pähkinäpensaikkoihin. Osa kohteista oli METSO-ohjelmassa suojeltuja monimuotoisesti arvokkaita metsäalueita. Luonnonhoidon tavoitteena on uhanalaisen lajiston elinolosuhteiden turvaaminen sekä metsän luonnontilaisuuden edistäminen puuston monirakenteisuutta ja lahopuuston määrää lisäämällä.

Käytännön toimenpiteinä kohteilla tehtiin kuusialikasvoksen raivausta sekä kuusten kaulausta, kaatoa ja korjuuta. Uhanalaisia luontotyyppejä ja erityisesti suojeltujen lajien elinympäristöjä hoidettiin poistamalla vieraslajeja, raivaamalla vesaikkoa ja niittämällä heinäkasvillisuutta.

Lintuvesillä suuria saavutuksia ja ilon aiheita

Lintudirektiivin mukaisten Natura‑alueiden kunnostukset olivat erityinen ylpeyden aihe Uudenmaan alueella. Porvoon Ruskiksen länsiniityille kaivettiin vuoden lopussa neljä lamparetta, yhteensä noin 2,6 hehtaaria. Lohjan Vaanilanlahdella kaivuutyöt jatkuvat, ja alueelle valmistuu maaliskuun aikana lampareita, pesimäsaarekkeita sekä laidunnusta tukevia rakenteita. Laskuojiin rakennettiin myös kaksi laskeutusallasta vähentämään ravinne- ja kiintoainekuormitusta.

Kunnostuksista hyötyvät merkittävästi alueen ranta- ja vesilinnut sekä monet kosteikkojen uhanalaiset kasvit ja hyönteiset. Vaanilanlahdella tavoitteena on lisätä avovesipintaa ja parantaa erityisesti kosteikkolinnuston elinolosuhteita. Ruskiksella puolestaan kehitetään vesilintujen pienpoikasvaiheen elinympäristöä, ja suojaisat lampareet tarjoavat poikueille tärkeitä ruokailu- ja levähdyspaikkoja.

"Myöskään lokkilintuja ei ole unohdettu ja niille tarkoitetun pesimäsaarekkeen rakentaminen alkaa tulevana syksynä vähän Ruskiksen ydinalueen ulkopuolelle," kertoo Uudenmaan elinvoimakeskuksen lintuvesikoordinaattori Mikko Koho.

Rantaluontokohteita kunnostettiin ja hoidettiin yhteensä lähes 20 hehtaaria. Hoidettuja kohteita oli erityisesti Hankoniemellä ja Hangon läntisessä saaristossa. Hoitotoimien tavoitteena on ehkäistä rehevöitymisestä seurannutta umpeenkasvua ja vieraslajien kuten kurtturuusun leviämistä, ja sitä kautta turvata rantaluontotyyppien ja niiden alkuperäisen lajiston säilymistä.

Pieniä virtavesiä kunnostettiin ja hoidettiin kuudessa kohteessa eri puolilla Uuttamaata. Samassa yhteydessä korvattiin myös viisi vaellusestettä vesieliöiden liikkumisen paremmin mahdollistavilla ratkaisuilla. Läntisellä Uudellamaalla ennallistettiin lisäksi yksi ihmistoiminnan muuttama lähteikkö.

Laidunnus on ehtona perinnebiotooppien säilymiselle

Erittäin uhanalaiset perinneympäristöt säilyvät vain aktiivisen hoidon avulla, ja ne olivat keskeisessä roolissa Helmi‑ohjelmassa vuonna 2025. Hoidettujen perinnebiotooppien ala kasvoi, kun uusia alueita otettiin mukaan ohjelmaan. Luonnonlaitumien, hakamaiden ja laidunniittyjen laatua parannettiin muun muassa kunnostamalla laidunaitoja ja raivaamalla umpeenkasvaneita alueita. Toimenpiteillä lisättiin valoa ja tilaa niittykasvillisuudelle, ja joillakin kohteilla torjuttiin myös vieraslajeja alkuperäislajiston turvaamiseksi.

Samalla uuselinympäristöjen verkostoa vahvistettiin hoitamalla ja kunnostamalla lajistoltaan arvokkaita kohteita eri puolilla maakuntaa, mikä tuki sekä perinnebiotooppien että muiden harvinaisten lajien elinolosuhteiden paranemista.

Yhteensä perinnebiotooppeja ja uuselinympäristöjä kunnostettiin ja hoidettiin yli 120 hehtaarina alalla, noin 70 kohteella.  

Yhteistyö ja maanomistajat tärkeässä roolissa

METSO- ja Helmi-ohjelmien toteutus perustuu tiiviiseen yhteistyöhön maanomistajien, kuntien, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Paikallisten metsänhoitoyhdistysten metsäasiantuntijat ja metsäpalveluyrittäjät tukevat työtä maanomistajien neuvonnalla. Luonnonhoidon käytännön toteutukseen osallistuu lisäksi monipuolisesti yrittäjiä ja urakoitsijoita. Kuntien ja kaupunkien mahdolliset omat luonnonsuojeluohjelmat ja kaavoitus ohjaavat myös osaltaan monimuotoisuustyötä.

Maanomistajien kanssa tehtävä yhteistyö on keskeistä, sillä toimenpiteet kohdistuvat heidän mailleen ja perustuvat vapaaehtoisuuteen. Suojeluprosessi alkaa yleensä yhteisellä maastokäynnillä, jonka jälkeen elinvoimakeskus tekee soveltuvista kohteista tarjouksen. Maanomistaja voi valita suojelun toteutustavaksi joko kaupan tai yksityisen luonnonsuojelualueen perustamisen. Molemmista vaihtoehdoista yksityismaanomistajan on mahdollista saada verovapaa korvaus.

LUMO-ohjelman laadinta käyntiin Uudellamaalla

Luonnon monimuotoisuuden toimeenpanosuunnitelman eli LUMO-ohjelman laadinta on Uudellamaalla hyvässä vauhdissa. Uudenmaan elinvoimakeskus ohjaa valmisteluun osallistuvaa työryhmää, johon kuuluu laaja joukko edustajia esimerkiksi kunnista, edunvalvontaorganisaatioista ja yhdistyksistä.

LUMO-työn ohella maakunnassa sijaitsevat neljä Helmi‑keskittymää vahvistavat paikallisten toimijoiden yhteistyötä ja parantavat alueellista tietopohjaa. Keskittymät auttavat kohdentamaan vaikuttavia toimenpiteitä kohteille, joiden merkitys luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa on suurin.

METSO-ohjelma

METSO on yksityisille metsänomistajille suunnattu vapaaehtoinen ohjelma, jonka kautta voi suojella ja hoitaa metsiensä luontoarvoja: turvata luonnon monimuotoisuuden säilymistä.

Helmi-elinympäristöohjelma

Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: Elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Helmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesi- ja rantaluontoa. Toimet auttavat uhanalaisia lajeja sekä uhanalaisia luontotyyppejä.