Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EK:n visio: Vuonna 2035 Suomi on kasvun, uusien palveluiden ja teknologian kärkimaa

3.3.2026 08:30:00 EET | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote

Jaa

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on julkaissut visionsa Suomelle vuoteen 2035. Vision tavoitteena on kääntää katse velkakeskustelusta ja lyhyen aikavälin haasteista kohti positiivista, kunnianhimoista tulevaisuuskuvaa.

EK:n visio piirtää kuvan maasta, jossa puhdas energia, tekoäly ja uudet palvelut ovat viennin ja hyvinvoinnin moottori, julkinen hallinto toimii kevyenä ja älykkäänä käyttöliittymänä, ja osaaminen on kansallinen supervoima. Visio myös haastaa totuttuja ajattelumalleja: se puhuu talouden uudesta sopimuksesta, hyvintoimintayhteiskunnasta ja siitä, miten Pohjola voi ohjata koko Euroopan suuntaa.

”EK:n visio Suomelle 2035 on meidän keskustelunavauksemme uudistuvan ja paremman Suomen puolesta. Visiossamme suomalaiset eivät odota tulevaisuutta, vaan tekevät sen itse. Nyt on viimeistään aika tarttua rohkeasti uusiin mahdollisuuksiin”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.

EK:n vision viisi ulottuvuutta

1. Uusi kestävä ja palveluvetoinen kasvu

Vuonna 2035 Suomi on rakentanut kilpailukykynsä kestävän kasvun varaan. Puhdas energia, uudistunut teollisuus, kiertotalous ja vahvistunut palvelusektori ovat nostaneet Suomen kestävän kasvun edelläkävijäksi.

Fossiilittoman talouden perusta on edullinen ja toimitusvarma puhdas energia. Aineeton arvonluonti, brändiliiketoiminta ja palveluinnovaatiot ovat vahvistaneet tuottavuutta ja nostaneet viennin pohjoismaiselle tasolle.

2. Talouden uusi sopimus

Vuonna 2035 Suomen talous nojaa kasvuun, kannustavuuteen ja tehokkaaseen hallintoon. Velkasuhde on kääntynyt laskuun talouskasvun ja jarrumekanismien ansiosta. Tekoäly on mahdollistanut julkisen hallinnon merkittävän keventämisen ja palveluiden avaamisen kansalaisten ja markkinoiden ratkaistavaksi.

Verotuksen lähtökohdat tukevat sekä reiluutta että kannustavuutta. Pääomamarkkinat houkuttelevat investointeja ja yrittäjyyden edistäminen on koko yhteiskunnan yhteinen tavoite.

3. Hyvintoimintayhteiskunta

Vuonna 2035 hyvinvointiyhteiskunnasta on kehittynyt hyvintoimintayhteiskunta, jossa suomalaisilla on enemmän vapautta ja vastuuta. Joustava työelämä, aktiivinen kansalaisuus ja digitaaliset palvelut tukevat kestävää ja yhteisöllistä yhteiskuntaa.

Työelämä on joustavaa ja monimuotoista. Sosiaaliturvassa korostuu vakuutusluonne, ja omiin ratkaisuihin perustuvat tilimallit ovat korvanneet passivoivia tukijärjestelmiä. Keventynyt julkinen sektori toimii tehokkaasti keskittyen ydintehtäviinsä.

4. Osaamisharppaus

Osaaminen on vuoden 2035 Suomessa tärkein kilpailuetu. Tutkimukseen, kehitykseen, innovaatioihin ja kaupallistamiseen panostetaan riittävästi. Tekoälyyn kytkeytyvä koulutusjärjestelmä ja vahva osaajapolitiikka pitävät Suomen globaalin kehityksen kärjessä.

5. Pohjoinen ohjaa Eurooppaa

Vuonna 2035 Suomi on Euroopan pohjoinen solmukohta. Logistiikka, turvallisuus, digitaaliset verkot ja länsimaiset arvot tekevät Suomesta EU:n ja puolustusteollisuuden edelläkävijän. Suomi toimii tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa ja hyödyntää mineraalivarantojaan kotimaisissa arvoketjuissa.

Helsinki, Tukholma ja Tallinna muodostavat tiiviin megakaupunkialueen, jossa liikenne- ja energiaverkot tukevat kasvua ja investointeja.

EK:n visio Suomelle 2035

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, viestintäjohtaja Nora Elersin kautta, p. 050 574 6977

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EK käynnistää Resilience Center Finlandin: huoltovarmuudesta kasvuala Suomen viennille2.3.2026 14:30:00 EET | Tiedote

Maailman maat hakevat Suomesta mallia ja osaamista, kun ne kasvattavat panostuksiaan kriisivarautumiseen. Nyt on Suomen hetki yhdistää voimat ja rakentaa resilienssistä uusi viennin kasvuala. Sitä tukemaan EK käynnistää Resilience Center Finland -palvelun, jota se toteuttaa tiiviissä yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen ja keskeisten ministeriöiden kanssa. Mukaan lähtee eri toimialojen keskeisiä kärkiyrityksiä. Suomella on käsissään ainutlaatuinen aikaikkuna, jolloin kriisinkestävyyttä koskeva osaaminen voidaan kääntää laajamittaiseksi vientitoiminnaksi, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”Ukrainan sodan myötä Suomesta on tullut entistä seuratumpi suunnannäyttäjä huoltovarmuudessa. Samaan aikaan maailman maat – sekä valtiot että yritykset – kasvattavat panostuksiaan resilienssiin. Suomen ainutlaatuinen kokonaisturvallisuuden malli houkuttaa potentiaalisia asiakkaita, mutta kaupallinen tarjooma on usein hajallaan. Siksi käynnistämme Resilience Center Finla

MEDIAKUTSU 2.3.: Huoltovarmuudesta Suomen vientikärki - EK käynnistää Resilience Center Finlandin27.2.2026 08:40:35 EET | Kutsu

ma 2.3. klo 14.30–15.30 Teams Hyvä toimittaja / toimitus Suomesta on tullut maailmanlaajuinen puheenaihe kriisivarautumisessa ja huoltovarmuudessa. Kiinnostusta herättää sekä Suomen tapa johtaa kokonaisturvallisuutta että täällä kehitetyt käytännön ratkaisut. Samaan aikaan maailman maat – valtiot ja yritykset – kasvattavat panostuksiaan resilienssin vahvistamiseksi. Nyt on Suomen hetki: kootaan huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä koskeva kaupallinen osaaminen ja tehdään siitä viennin kasvuala. Tervetuloa tutustumaan toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen johdolla valmisteltuun Resilience Center Finlandiin (RCF), joka aloittaa toimintansa 2.3. Palvelumme kokoaa kriisivarautumista koskevan tarjooman yhteen siten, että kansainväliset yleisöt ja potentiaaliset asiakkaat löytävät eri toimialojen ratkaisut ja kärkiyritykset. Tarjoamme ulkomaisille vierailijaryhmille myös ohjelmasuunnittelua ja vierailuopastusta paikan päällä Suomessa. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Huoltovarmuuskeskukse

Monivuotinen EU-budjetti: Suomi voi kotiuttaa jopa 14 miljardia euroa tulevasta kilpailukykyrahastosta26.2.2026 15:00:00 EET | Tiedote

Komissio esittää ennennäkemättömän vahvaa rahoitusta eurooppalaisten innovaatioiden kaupallistamisvaiheeseen. EK:n arvion mukaan uusi kilpailukykyrahasto voisi tarjota Suomelle jopa 14 miljardin euron verran tuotekehitys- ja investointirahoitusta vuosina 2028 - 2034. Edellytyksenä kuitenkin on, että rahastolle ehdotettu koko toteutuu ja rahoitusta kanavoidaan avoimen kilpailun perusteella parhaille hankkeille. EU:n tulevan monivuotisen rahoituskehyksen valmistelu etenee (MFF, Multiannual Financial Framework 2028–2034). Komission esityksen mukaan lähes neljäsosa eli 451 miljardia euroa koko MFF-budjetista käytettäisiin avainaloilla tapahtuvaan tutkimukseen, innovaatiotoimintaan, tuotekehitykseen sekä teolliseen skaalaukseen ja tuotantoinvestointeihin. Tätä rahoitusta kanavoitaisiin uuden kilpailukykyrahaston sekä sen alle kuuluvan Horisontti Eurooppa -ohjelman kautta. Myös EU:n nykyinen Innovaatiorahasto liitettäisiin saman sateenvarjon alle. Tulevan MFF-kauden isot hyödyntämismahdollis

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye