Tietokirja Suomen yleisimmästä linnusta tuo ilmi broilerintuotannon vaietut puolet

Broilerintuotanto on lisääntynyt rajulla tahdilla. Suomessa on pari sataa broileritilaa, joilla kasvatetaan äärimmäisen jalostettuja nopeakasvuisia tuotantopolven broilereita ja näiden emoja yhteensä jopa 85 miljoonaa yksilöä vuodessa.

“Broileri on kaikkialla ja samalla ei missään. Broileri on lantana multapussissa, pyörykkänä lehden tarjousmainoksissa, muovipakkauksessa ruokakaupan kassahihnalla ja kastikkeena lounasravintolan linjastossa. Hyvin harva suomalainen on kuitenkaan nähnyt elävää broileria tai tietää, millaista broilerintuotanto on.” – Tiina Ollila

Broilerinlihaa markkinoidaan helppona ja terveellisenä valintana, jopa ilmastoystävällisenä vaihtoehtona punaiselle lihalle. Broilerintuotanto kuitenkin aiheuttaa luontokatoa, käyttää peltopinta-alaa rehuntuotantoon ja polttaa kotimaisia metsiä hakekattiloissa. Ala pahentaa globaalia antibioottiresistenssiongelmaa ja lintuinfluenssakriisiä.

Broilerit on jalostettu kasvamaan niin nopeasti ja isoiksi, että luut, nivelet ja sisäelimet eivät pysy lihasten kasvun perässä. Siksi broilerit kärsivät sydämen vajaatoiminnasta, luuston ja nivelten epämuodostumista sekä erilaisista tulehduksista, ja luut ovat herkkiä murtumaan. Lihabroileri kärsii tutkimusten mukaan kivusta käytännössä koko hereilläoloaikansa.

Kätketyt emobroilerit

Kirjan yksi hälyttävimmistä paljastuksista on lihabroilereiden emojen kohtelu. Suomalaisen broilerintuotannon tarkimmin kätketty alue on emobroilerintuotanto. Emobroilerit munivat ne munat, joista kaupan hyllyyn päätyvät lihabroilerit kuoriutuvat. 

Emobroilerien pitää elää vanhemmiksi kuin jo viisiviikkoisina teurastettavien lihabroilerien. Niillä on kuitenkin yhtä kova ruokahalu kuin lihabroilereillakin.

“Jos emot saisivat syödä niin paljon kuin haluaisivat, ne söisivät itsensä hengiltä. Siksi emoja pidetään jatkuvassa nälässä eli niille annetaan vain murto-osa siitä ruokamäärästä, jonka ne haluaisivat syödä.” – Helenä Ääri

Emobroilereita vaivaavat myös erilaiset tulehdukset, ja niitä lääkitään välillä antibiooteilla. Mainoslauseet broilerintuotannon täydestä antibioottivapaudesta eivät siis pidä paikkaansa.

Broilerin tarina on kahden alaan perehtyneen tutkijan laaja selvitys broilerintuotannosta ja sen vaikutuksista ihmisiin, ympäristöön ja lintuihin itseensä. Kirja perustuu uusimpaan tutkimustietoon, alan asiantuntijoiden ja työntekijöiden haastatteluihin sekä arkistotyöhön.

Kirja ilmestyy torstaina 12.3. Tervetuloa kuulemaan siitä lisää ja tapaamaan kirjailijoita perjantaina 13.3. klo 17 Rosebud Postitaloon.

Tilaa arvostelukappale

Tiina Ollila on väitöskirjatutkija ja tietokirjailija, joka on perehtynyt eläintuotantoon, tuotantoeläinten teurastamiseen sekä eläinpolitiikkaan. Hän on elänyt 10 vuotta kanojen kanssa.

Helinä Ääri on tutkija ja tietokirjailija, joka on tutkinut ihmisten ja kanojen yhteistä historiaa Suomessa. Hänen kotikanalassaan elää rescuetaustaisia kukkoja ja kanoja.