Uusi raportti: Elämäntavat ratkaisevia luontokadon pysäyttämisessä – Suomi mukana vertailussa

Metsien suojelu ja suojelualueiden laajentaminen eivät riitä pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. YK:n Maailman luontopäivänä julkaistu raportti korostaa, että luonnon pelastaminen vaatii myös muutoksia siihen, mitä ihmiset syövät sekä miten he liikkuvat ja kuluttavat.

Kansainvälinen raportti paljastaa luontokadon juurisyyt

Saksalaisen Hot or Cool -instituutin julkaisema ja Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kanssa yhteistyössä tuotettu Nature-Positive Lifestyles: Unlocking Opportunities for People and Planet (2026) osoittaa, että luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ei ole pelkästään luonnonsuojelun kysymys; se on talousjärjestelmiin sekä kulutuksen ja tuotannon malleihin syvälle juurtunut ongelma. Hallitustenvälisen tiedepaneelin (IPBES) mukaan jopa miljoona lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon, mikäli nykyinen kehitys jatkuu.

Lautasella muodostuu suurin jälki

Raportti osoittaa, että pelkästään ruoka aiheuttaa 51–84 % elämäntapojen luontojalanjäljestä Brasiliassa, Japanissa ja Suomessa. Eläinperäisiin tuotteisiin kytkeytyvä maankäyttö on luontohaitan tärkein tekijä. Suomalaisten ja japanilaisten luontojalanjäljessä korostuu ruoan lisäksi liikenne eli esimerkiksi yksityisautoilun suuri määrä. Myös asumisen energiankulutus ja kulutustavarat vaikuttavat merkittävästi.

”Käytimme raportissa aiemmin arvioitua suomalaisten luontojalanjälkeä ja vertailimme sitä brasilialaisten ja japanilaisten luontojalanjälkeen”, kertoo raportissa mukana ollut Jyväskylän yliopiston tutkija Sami El Geneidy. ”Suomalaisten luontojalanjälki näyttäytyy tulosten perusteella pienimpänä tästä kolmikosta. Vaikka eroa osaltaan selittää esimerkiksi suomalaisten vähäisempi lihankulutus, on tärkeää huomata, että me suomalaiset olemme ulkoistaneet merkittävän osan luontojalanjäljestämme muihin maihin.”, hän jatkaa. 

Mitä Suomi voisi oppia?

Luonnonsuojelu ja ekosysteemien ennallistaminen ovat edelleen välttämättömiä, mutta ne puuttuvat oireisiin eivätkä juurisyihin. Luontokadon aiheuttajiin, kuten maankäytön muutokseen, luonnonvarojen hyödyntämiseen, saastumiseen ja kulutukseen sisältyviin ilmastovaikutuksiin on puututtava suoraan.

”Raportti tarjoaa Suomellekin eväitä luontojalanjälkeä pienentävien politiikkatoimenpiteiden suunnitteluun. Esimerkiksi Saksassa on hyödynnetty arvonlisäveroa kasvipohjaisen ruoan kulutuksen tukemisessa”, kertoo raportin teossa mukana ollut Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Charlotte Maddinson.

Arjen valinnat ratkaisevat

Raportti vertaa ensimmäistä kertaa useita maita keskittyen siihen, miten elämäntavat vaikuttavat luontokatoon ja mitkä arkiset valinnat ovat vaikutuksiltaan suurimpia. 

“Ehdotamme, että elämäntapamuutokset nostetaan luontopolitiikan ytimeen erityisesti ruoan ja liikkumisen osalta ja että kulutukseen perustuvat luontojalanjälkimittarit sisällytetään kansalliseen raportointiin”, täsmentää El Geneidy. 

Havainnot korostavat luonnon kannalta hyvien valintojen saavutettavuutta ja kohtuuhintaisuutta.

“Raportissa painotetaan, että pelkkä ekosysteemien suojelu ei riitä, vaan myös luontokadon aiheuttajiin on puututtava taloudellisen kestävyyden, ruokaturvan ja yhteiskunnallisen vakauden turvaamiseksi.”, sanoo El Geneidy.

Koko raportti on ladattavissa 3.3.2026 alkaen osoitteessa: https://hotorcool.org/publications/nature-positive-lifestyles-unlocking-opportunities-for-people-and-planet

Tietoa Hot or Cool -instituutista 

Hot or Cool Institute on Berliinissä sijaitseva ajatushautomo, joka toimii yhteiskunnan ja kestävyyden rajapinnassa. Sen tehtävänä on haastaa vallitsevia käytäntöjä, auttaa ihmisiä kuvittelemaan uusia mahdollisuuksia sekä mahdollistaa systeeminen muutos kohti ekologisissa rajoissa toimivia, resilienttejä yhteiskuntia. Instituutti pyrkii ylittämään siiloutuneet lähestymistavat ja puuttumaan ongelmien juurisyihin, jotka liittyvät talousmalleihin, hallintorakenteisiin ja vakiintuneisiin menestyksen mittareihin. Sen hankkeissa kehitetään ja testataan uusia toimintamalleja soveltavan tutkimuksen, politiikkayhteistyön, kaupunkitason kokeilujen ja kansalaislähtöisten mallien kautta.