Modernit lonkan tekonivelet kestävät hyvin jopa 30 vuotta – laaja kansainvälinen tutkimus osoittaa merkittävän parannuksen pitkäaikaiskestävyydessä
3.3.2026 08:30:00 EET | Turun yliopisto | Tiedote
Tuoreessa kansainvälisessä tutkimuksessa selvitettiin modernien lonkan tekonivelten pitkäaikaispysyvyyttä ja osoitettiin, että modernit liukupintaratkaisut näyttävät merkittävästi vähentäneen lonkan tekonivelten uusintaleikkausten tarvetta.
Lonkan tekonivelleikkaus on yksi maailman onnistuneimmista kirurgisista toimenpiteistä. Se palauttaa vuosittain miljoonien potilaiden toimintakyvyn ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Sekä potilaille, kirurgeille että terveydenhuoltojärjestelmälle on keskeistä tietää, kuinka kauan tekonivel todennäköisesti kestää, jotta hoitoa, seurantaa ja resursseja voidaan suunnitella tarkoituksenmukaisesti.
Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana käyttöön on otettu uusia, niin sanottuja nykyaikaisia liukupintamateriaaleja. Nämä innovaatiot ovat vähentäneet kulumista ja mahdollisesti pidentäneet implanttien käyttöikää. Aiemmin ei kuitenkaan ole tehty laajaa tutkimusta, jossa arvioitaisiin näiden nykyaikaisten tekonivelten pitkäaikaiskestävyyttä.
Vastikään julkaistussa laajassa tutkimuksessa osoitettiin, että modernit liukupintaratkaisut näyttävät merkittävästi vähentäneen lonkan tekonivelten uusintaleikkauksia niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
Tutkimuksen aluksi laadittiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus koskien lonkan tekonivelten moderneja liukupintayhdistelmiä, joihin kuuluu keraami–keraami, keraami–muovi ja metalli–muovi -yhdistelmät.
– Nykyiset deltakeraamit eivät enää ole hauraita ja alttiita lohkeamiselle, kuten aikaisemman sukupolven tuotteet olivat. Myös muoviteknologia on edistynyt, ja nykyään polyeteenimuovit ristiinsilloitetaan, ja niiden kulutuskestävyys on parantunut, kertoo tutkimuksen suomalainen kirjoittaja professori Keijo Mäkelä Turun yliopistosta.
Tutkimuksessa hyödynnettiin tietoja kaikista länsimaisista toiminnassa olevista kansallisista tekonivelrekistereistä. Näihin sisältyi myös suomalaisten lonkkaproteesileikkaukset Suomen tekonivelrekisteristä. Mäkelä on johtanut THL:n ylläpitämän rekisterin asiantuntijaryhmää vuodesta 2014. Tutkimuksen kansallista rekisteridataa on myös Englannista, Australiasta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta sekä alueellisista rekistereistä Yhdysvalloista ja Kanadasta.
Tutkimuksessa arvioitiin lähes 1 900 000 lonkan tekonivelleikkauksen pitkäaikaispysyvyyttä eri liukupintavaihtoehdoilla rekisterien perusteella. Kaikkien liukupintavaihtoehtojen 20-vuotispysyvyys yhteensä oli erinomaiset 93,6 prosenttia. Tämän pohjalta päätelty todennäköinen 30-vuotispysyvyys oli 92,1 prosenttia.
Suomesta mukana oli 97 876 lonkkaproteesileikkausta. Proteesien pysyvyystulokset Suomessa olivat tutkimuksen mukaan hyvää kansainvälistä tasoa. Modernit liukupinnat vaikuttavat toimivan hyvin pitkällä tähtäimellä, eikä pysyvyysarvioissa ollut merkittäviä eroja eri liukuparien välillä.
– Tutkimustuloksiamme voivat hyödyttää sekä tekonivelortopedit että yleislääkärit, kun potilas kysyy leikkaukseen ryhdyttäessä, kuinka kauan hänen tekonivelensä tulee kestämään, Mäkelä kertoo.
Tutkimusartikkeli julkaistiin 28.2.2026 maailman arvostetuimpiin lääketieteellisiin julkaisuihin kuuluvassa The Lancet-lehden lippulaivaversiossa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Keijo MäkeläOrtopedian ja traumatologian professoriTurun yliopisto
keijo.makela@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/keijo-makelaTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleLinkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Turun yliopiston Silakka ja Itämeri -seminaari Uudessakaupungissa 13.3.3.3.2026 11:05:00 EET | Tiedote
Miksi ja miten Itämeri on muuttunut? Miten meremme suurin luonnonresurssi, silakka, voi – onko se sopeutunut muutokseen? Heikentääkö vai ylläpitääkö ammattikalastus sitä luonnonresurssia ja ekosysteemiä, jossa se toimii? Entä mitä rannikkoseutujen asukkaat, kunnat ja yritykset voivat tehdä Itämeren ja silakkakantojen hyväksi? Näistä aiheista keskustellaan Saaristomeren tutkimuslaitoksen kaikille avoimessa seminaarissa 13. maaliskuuta.
Siitepölykausi on alkanut Suomessa2.3.2026 17:14:52 EET | Tiedote
Suomen eteläosiin on viikonlopun aikana kulkeutunut lepän siitepölyä etelämpää Euroopasta. Maan etelä- ja keskiosiin on odotettavissa lisää lepän ja pähkinäpensaan siitepölyn kaukokulkeumia lähipäivien aikana.
Tieteen lavalla Turun Kaupunginteatterissa 5.3. selvitetään, miksi työelämä naurattaa2.3.2026 10:00:43 EET | Tiedote
Turun yliopiston tutkijat nousevat Tieteen lavalle tarkastelemaan Sohva‑näytelmän herättämiä ajatuksia työyhteisöistä, johtamisesta ja arjen vuorovaikutuksesta Turun Kaupunginteatterin lämpiössä torstaina 5.3.
Pankkien hallitusten monimuotoisuus vaikuttaa pääosin myönteisesti niiden taloudelliseen suorituskykyyn2.3.2026 08:15:00 EET | Tiedote
Kansainvälisen tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että yleisesti ottaen pankit hyötyvät siitä, jos niiden hallitukset koostuvat eritaustaisista jäsenistä. Hallitusten jäsenten ikäero kuitenkin vaikutti negatiivisesti keskeisimpiin pankkien taloudellisen suorituskyvyn mittareihin.
Väitös: Yhteiskehittämiseen perustuva verkkokotoutumiskoulutus vahvistaa osallisuutta ja opettajien muuttuvaa asiantuntijuutta27.2.2026 10:30:00 EET | Tiedote
Anita Hartikainen tarkasteli tietojenkäsittelytieteen alan väitöksessään verkossa toteutettavan kotoutumiskoulutuksen muotoilua ja kehittämistä. Parhaimmillaan verkkokoulutus voi tukea hyvin erilaisista taustoista tulevien maahanmuuttajien kotoutumista, osallisuutta ja työllistymistä. Onnistuminen edellyttää opettajilta kykyä rakentaa merkityksellistä vuorovaikutusta teknologiavälitteisessä ympäristössä ja kehittää koulutusta aktiivisesti yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme