Henkilövahinkoihin johtaneet tieliikenneonnettomuudet vähentyneet Keski-Suomessa
3.3.2026 09:28:07 EET | Keski-Suomen elinvoimakeskus | Tiedote
Viimeisen kymmenen vuoden aikana henkilövahinkoihin johtaneet liikenneonnettomuudet ovat selvästi vähentyneet. Kuolemaan johtaneita tapauksia sattui etenkin viime vuonna poikkeuksellisen vähän. Myönteisen kehityksen taustalla on useita syitä ja pitkäjänteistä työtä liikenneturvallisuuden eteen.

Tilastojen mukaan viime vuonna Keski-Suomessa tapahtui yhteensä 152 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joista viisi onnettomuutta johti kuolemaan. Vuonna 2015 vastaavat luvut olivat 266 ja 17. Pitkän aikajanan trendi on kuolemien ja loukkaantumisten osalta laskeva, vaikkakin tahti on hidastunut viime vuosina.
Erityisen tärkeää on saada vähennettyä kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määriä vuosittain, jotta nollavisio olisi mahdollista saavuttaa vuonna 2050.
– Nollavisiolla tarkoitetaan, että meillä olisi vuoteen 2050 mennessä niin turvallinen liikennejärjestelmä, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Välitavoitteeksi on asetettu puolittaa vuoden 2020 kuolemien ja vakavasti loukkaantuneiden määrät vuoteen 2030, liikenneturvallisuusasiantuntija Johanna Savolainen Keski-Suomen elinvoimakeskuksesta kertoo.
Henkilöautoilla kolisee eniten, nuorten osuus onnettomuuksissa korostuu
Eniten onnettomuuksia tapahtuu henkilöautolla ajettaessa sellaisissa tilanteissa, joissa kolareissa ei ole muita osapuolia. Kyse voi olla esimerkiksi tieltä suistumisesta tai törmäämisestä kiinteään esteeseen. Toiseksi eniten tapahtuu polkupyöräonnettomuuksia. Muut suojaamattomat tiellä liikkujat (jalankulkijat, mopoilijat ja moottoripyöräilijät) tulevat seuraavina. Kevyiden sähköajoneuvojen (esimerkiksi skuutit) onnettomuudet ovat koko ajan lisääntyneet niiden käytön yleistyessä, joskin tilastoinnissa on edelleen puutteita.
Ikäryhmistä 15–24-vuotiaat korostuvat henkilövahinko-onnettomuuksissa. Kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden osalta he pitävät kärkitilaa. Huolestuttavinta on, että edeltävän kahden vuoden aikana loukkaantuneiden määrä on ollut tässä ikäluokassa nousussa.
Onnettomuuksien taustalla inhimillisiä virheitä – ikävä kyllä myös piittaamattomuutta ja päihteitä
Onnettomuuksien yhteydessä syyllistävä sormi kääntyy helposti rakennetun infran tasoon tai keliolosuhteisiin. Nämä eivät kuitenkaan useinkaan ole pääasiallisia syitä.
Onnettomuuksien taustalla ovat etenkin inhimilliset virheet. Mutta usein myös liialliset ajonopeudet sekä päihteiden käyttö. Myös turvalaitteiden ja -järjestelmien käyttämättömyys sekä väsymys ja riskinotto lisäävät liikenneonnettomuuksien ja sitä kautta myös henkilövahinkojen riskiä.
Liikenneturvallisuutta edistäviä rakenteellisia toimenpiteitä Keski-Suomessa
Vaikka liikenneympäristö ei useinkaan ole pääasiallinen syy onnettomuuden taustalla, voi se yhdessä muiden taustariskien kanssa johtaa onnettomuuteen tai lisätä onnettomuuden vakavuutta. Siksi muun muassa turvallisiin risteysjärjestelyihin, tien reunaympäristöjen suistumis- ja törmäysturvallisuuteen, ajosuuntien erottelemiseen ja turvallisiin nopeusrajoituksiin panostamalla voidaan tienpidon keinoin pyrkiä varmistamaan turvallinen liikkuminen.
Viime vuosina Keski-Suomeen on valmistunut useita kilometrejä keskikaiteellisia ohituskaistajaksoja Nelostielle Äänekoskelle. Ajosuuntien erottelu on tehokas keino vähentää yleisiä ja vakavia kohtaamisonnettomuuksia.
Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta on lisätty rakentamalla uusia jalankulun ja pyöräliikenteen väyliä. Myös uusilla suojatiesaarekkeilla ja suojatievalaistuksen parannuksilla on nostettu turvallisuutta. Tärkeää on niin ikään ollut rakentaa kunnollisia jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä suojateille. Toimenpiteet ovat toisinaan hyvinkin pieniä, mutta kustannustehokkaita. Niillä voi olla paikallisesti merkittävä vaikutus liikenneturvallisuuden parantamisessa.
Liikennekasvatuksella ja valistuksella tärkeä tehtävä
Näkyvien, rakenteellisten keinojen lisäksi liikennekasvatuksen ja valistuksen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa, sillä onnettomuuksien vähenemisessä merkittävässä roolissa on myös tienkäyttäjien vastuu noudattaa lainsäädäntöä ja välttää riskikäyttäytymistä.
Liikennesäännöistä muistuttaminen ja tärkeistä riskitekijöistä, kuten ajoterveydestä ja päihteistä valistaminen ovat avainasemassa asenteisiin vaikuttamisessa. Elinvoimakeskuksessa tehdään tätä työtä systemaattisesti muun muassa kuntakohtaisten liikenneturvallisuusryhmien ja muun sidosryhmätyöskentelyn avulla sekä valistamalla tienkäyttäjiä viestinnän keinoin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johanna SavolainenLiikenneturvallisuusasiantuntijaKeski-Suomen elinvoimakeskus
Puh:0295 024 753etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fiTietoja julkaisijasta
Keski-Suomen elinvoimakeskus hoitaa liikenteeseen, maaseutuun, elinkeinoihin ja työllisyyteen, maahanmuuttoon, ympäristöön sekä rahoitukseen, kehittämiseen ja seurantaan liittyviä valtion aluehallinnon tehtäviä. Keski-Suomen elinvoimakeskus toimii Keski-Suomen maakunnan alueella, ja keskitettyjen tehtävien kautta palvelee myös muita alueita.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keski-Suomen elinvoimakeskus
Haapamäen sortumakohdan viimeistelytyöt käynnistyvät valtatiellä 2325.2.2026 10:07:48 EET | Tiedote
Marraskuussa 2025 massiivisen sortuman jäljiltä liikenteelle palautettu valtatie 23 Haapamäellä saa vielä loppusilauksensa, kun sortumakohdan länsipuolella olevia penkereitä vahvistetaan niin sanotuilla vastapenkereillä. Työt alkavat viikolla 10. Niiden kesto on noin neljä viikkoa. Työn aikainen nopeusrajoitus maantiellä on 50 km/h.
Keski-Suomen työttömyys tammikuussa 15,3 %24.2.2026 08:00:42 EET | Tiedote
Nostoja tammikuun työllisyystilanteesta Keski-Suomessa Työttömiä työnhakijoita 1 867 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Elinvoimakeskusalueittain tarkasteltuna Keski-Suomen työttömyys oli maan korkein. Lomautettujen määrä laski hieman vuoden takaiseen tilanteeseen sekä joulukuun 2025 tilanteeseen verrattuna. Uusien avointen työpaikkojen ja kaikkien tammikuun aikana avoinna olleiden työpaikkojen määrät laskivat selvästi vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna.
Helmi-ohjelman kunnostustyöt laajenivat Keski-Suomessa lampiin ja paahdeympäristöihin vuonna 202518.2.2026 10:23:09 EET | Tiedote
Vuonna 2025 Keski-Suomen ELY-keskus kunnosti ja hoiti kymmeniä luontokohteita: lintuvesiä, perinneympäristöjä, metsäisiä elinympäristöjä, soita ja pienvesiä. Lisäksi ELY-keskus perusti uusia soidensuojelualueita. Nämä toimenpiteet ovat osa valtakunnallista Helmi-elinympäristöohjelmaa, jolla vahvistetaan Suomen luonnon monimuotoisuutta. Vuonna 2026 työtä jatkaa Keski-Suomen elinvoimakeskus.
Viisi uutta kosteikkoa Keski-Suomeen – vesistöt kiittävät18.2.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Keski-Suomeen perustetaan viisi uutta kosteikkoa EU:n maaseuturahoituksen tuella. Peltoalueiden yhteyteen tulevat kosteikot edistävät maatalouden vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta.
Kesän 2026 päällystysohjelman valmistelu täydessä vauhdissa12.2.2026 08:04:21 EET | Tiedote
Keski-Suomen elinvoimakeskus käyttää vuonna 2026 päällystettyjen maanteiden korjauksiin yhteensä noin 15,6 miljoonaa euroa. Päällystysohjelman pituus on arviolta 130 kilometriä. Ensimmäisenä kilpailutetaan valtatiekohteet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme