Henkilövahinkoihin johtaneet tieliikenneonnettomuudet vähentyneet Keski-Suomessa

Tilastojen mukaan viime vuonna Keski-Suomessa tapahtui yhteensä 152 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joista viisi onnettomuutta johti kuolemaan. Vuonna 2015 vastaavat luvut olivat 266 ja 17. Pitkän aikajanan trendi on kuolemien ja loukkaantumisten osalta laskeva, vaikkakin tahti on hidastunut viime vuosina.

Erityisen tärkeää on saada vähennettyä kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määriä vuosittain, jotta nollavisio olisi mahdollista saavuttaa vuonna 2050. 

– Nollavisiolla tarkoitetaan, että meillä olisi vuoteen 2050 mennessä niin turvallinen liikennejärjestelmä, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Välitavoitteeksi on asetettu puolittaa vuoden 2020 kuolemien ja vakavasti loukkaantuneiden määrät vuoteen 2030, liikenneturvallisuusasiantuntija Johanna Savolainen Keski-Suomen elinvoimakeskuksesta kertoo.

Henkilöautoilla kolisee eniten, nuorten osuus onnettomuuksissa korostuu

Eniten onnettomuuksia tapahtuu henkilöautolla ajettaessa sellaisissa tilanteissa, joissa kolareissa ei ole muita osapuolia. Kyse voi olla esimerkiksi tieltä suistumisesta tai törmäämisestä kiinteään esteeseen. Toiseksi eniten tapahtuu polkupyöräonnettomuuksia. Muut suojaamattomat tiellä liikkujat (jalankulkijat, mopoilijat ja moottoripyöräilijät) tulevat seuraavina. Kevyiden sähköajoneuvojen (esimerkiksi skuutit) onnettomuudet ovat koko ajan lisääntyneet niiden käytön yleistyessä, joskin tilastoinnissa on edelleen puutteita.

Ikäryhmistä 15–24-vuotiaat korostuvat henkilövahinko-onnettomuuksissa. Kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden osalta he pitävät kärkitilaa. Huolestuttavinta on, että edeltävän kahden vuoden aikana loukkaantuneiden määrä on ollut tässä ikäluokassa nousussa.

Onnettomuuksien taustalla inhimillisiä virheitä – ikävä kyllä myös piittaamattomuutta ja päihteitä

Onnettomuuksien yhteydessä syyllistävä sormi kääntyy helposti rakennetun infran tasoon tai keliolosuhteisiin. Nämä eivät kuitenkaan useinkaan ole pääasiallisia syitä.

Onnettomuuksien taustalla ovat etenkin inhimilliset virheet. Mutta usein myös liialliset ajonopeudet sekä päihteiden käyttö. Myös turvalaitteiden ja -järjestelmien käyttämättömyys sekä väsymys ja riskinotto lisäävät liikenneonnettomuuksien ja sitä kautta myös henkilövahinkojen riskiä.

Liikenneturvallisuutta edistäviä rakenteellisia toimenpiteitä Keski-Suomessa

Vaikka liikenneympäristö ei useinkaan ole pääasiallinen syy onnettomuuden taustalla, voi se yhdessä muiden taustariskien kanssa johtaa onnettomuuteen tai lisätä onnettomuuden vakavuutta. Siksi muun muassa turvallisiin risteysjärjestelyihin, tien reunaympäristöjen suistumis- ja törmäysturvallisuuteen, ajosuuntien erottelemiseen ja turvallisiin nopeusrajoituksiin panostamalla voidaan tienpidon keinoin pyrkiä varmistamaan turvallinen liikkuminen.

Viime vuosina Keski-Suomeen on valmistunut useita kilometrejä keskikaiteellisia ohituskaistajaksoja Nelostielle Äänekoskelle. Ajosuuntien erottelu on tehokas keino vähentää yleisiä ja vakavia kohtaamisonnettomuuksia.

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta on lisätty rakentamalla uusia jalankulun ja pyöräliikenteen väyliä. Myös uusilla suojatiesaarekkeilla ja suojatievalaistuksen parannuksilla on nostettu turvallisuutta. Tärkeää on niin ikään ollut rakentaa kunnollisia jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä suojateille. Toimenpiteet ovat toisinaan hyvinkin pieniä, mutta kustannustehokkaita. Niillä voi olla paikallisesti merkittävä vaikutus liikenneturvallisuuden parantamisessa.

Liikennekasvatuksella ja valistuksella tärkeä tehtävä

Näkyvien, rakenteellisten keinojen lisäksi liikennekasvatuksen ja valistuksen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa, sillä onnettomuuksien vähenemisessä merkittävässä roolissa on myös tienkäyttäjien vastuu noudattaa lainsäädäntöä ja välttää riskikäyttäytymistä.

Liikennesäännöistä muistuttaminen ja tärkeistä riskitekijöistä, kuten ajoterveydestä ja päihteistä valistaminen ovat avainasemassa asenteisiin vaikuttamisessa. Elinvoimakeskuksessa tehdään tätä työtä systemaattisesti muun muassa kuntakohtaisten liikenneturvallisuusryhmien ja muun sidosryhmätyöskentelyn avulla sekä valistamalla tienkäyttäjiä viestinnän keinoin.