Tuore tutkimus: Uusi rakentamislaki mahdollistaa alle 30 neliön rakennukset ilman lupaa – moni ei silti tunne lakimuutoksen tuomia mahdollisuuksia

Selvästi yleisimmin lakimuutoksen vaikutus näkyy siinä, että muutoksen tuntevat ihmiset suunnittelevat tai jo rakentavat alle 30 neliön rakennusta. Pieni osa vastaajista on jo ehtinyt toteuttaa pienen rakennuksen tai on pienentänyt rakentamansa tai suunnittelemansa rakennuksen kokoa alle 30 neliöön, käy ilmi vapaa-ajan rakennusten teolliseen valmistamiseen erikoistuneen Salvoksen tammikuussa 2026 teettämästä kyselytutkimuksesta.

Uusi laki mahdollistaa tietyin edellytyksin enintään 30 neliön talousrakennuksen eli muun kuin asuinrakennuksen toteuttamisen ilman rakentamislupaa. Muutos helpottaa vapaa-ajan- ja piharakentamista, kun raskas lupaprosessi on vältettävissä.

”Rakentamislain uudistus on ollut tervetullut tapa purkaa rakentamisen byrokratiaa, ja kyselyn tuloksista voi päätellä, että muutos on suomalaistenkin mielestä oikeansuuntainen. Ennen lain uudistamista oltiin huolestuneita siitä, että rakentaminen villiintyisi. Tällaista ei kuitenkaan ole ollut havaittavissa. Aktiivisuus markkinalla on lisääntynyt, mutta hallitusti. Pidämmekin muutosta hyvin onnistuneena”, toteaa Salvoksen toimitusjohtaja Veli-Matti Kurkela.

Pienet rakennukset kiinnostavat monipuolisiin käyttötarkoituksiin

Alle 30 neliömetrin rakennusten käyttötarkoituksista ehdottomaksi suosikiksi tutkimuksessa nousi pihasauna, joka kiinnostaa joka kolmatta (35 %) suomalaista. Myös varasto-, vaja- tai työkalutila (27 %), kesäkeittiö tai grillikatos (24 %) ja lisämajoitustila (21 %) kiinnostavat yli viidennestä vastaajista.

”Moni yllättyy siitä, kuinka paljon 30 neliöön mahtuu. Huomataankin, että samoilla neliöillä saadaan saunan lisäksi vierastupa ja etätyötila”, kertoo Kurkela.

Tietoisuus lakimuutoksesta ja uudenlaisista rakentamisen mahdollisuuksista vielä vähäistä

Uuden rakentamislain mahdollisuuksia ei kuitenkaan tunneta vielä hyvin. Kaksi viidestä suomalaisesta (43 %) katsoo tuntevansa uuden rakentamislain muutokset vähintään pintapuolisesti ja neljännes (24 %) ei ole kuullutkaan muutoksesta.

Tietoisuus on heikkoa myös rakentamisen toteutustavoista. Kyselyn mukaan vastaajista 29 % ei tiedä, että vapaa-ajan tai piharakennuksen voi hankkia avaimet käteen -toimituksena käyttövalmiiksi tontille. Kun tämä yhdistetään lupavapauteen, rakentaminen voi parhaimmillaan olla hyvin yksinkertaista: ”Rakennus voidaan valita valmiista malleista, lupaprosessia ei tarvita, jos ehdot täyttyvät, ja rakennus on käyttövalmis heti tontilla tehdyn asennustyön jälkeen parhaimmillaan vain muutamassa tunnissa”, Kurkela kertoo.

Tehtaassa valmiiksi rakentaminen parantaa rakentamisen tuottavuutta

Perinteinen rakentaminen on suhdanneherkkä toimiala, ja sen suhdanne on ollut heikko jo useamman vuoden ajan. Rakentamisen tuottavuudessa on parannettavaa. Valtioneuvoston selvityksen* mukaan työn tuottavuus rakennusalalla on pysynyt lähes muuttumattomana koko 2000-luvun.

Rakennushankkeissa jokainen päivä on ratkaiseva tuottavuuden näkökulmasta – olipa kyseessä sitten kerrostalo tai kesämökki. Aikataulujen viivästykset ja budjettien ylitykset haastavassa markkinatilanteessa saattavat johtaa siihen, että mielenkiinto rakentamista kohtaan heikkenee. Kasvua kuitenkin nähtiin vuoden 2025 loppupuolella, kun marraskuussa talorakentamisen työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi 9,5 % vuoden takaiseen verrattuna**.

”Tämä rohkaisee myös vapaa-ajan rakentamisen osalta, vaikkakin samaan aikaan voin todeta, että Salvoksen tapa rakentaa tehdasolosuhteissa ei ole suoraan verrattavissa perinteiseen tapaan rakentaa paikan päällä. Me tiedämme aina jo tilausvaiheessa, mitä rakennus maksaa ja milloin se on valmis”, päättää Kurkela.

Kyselytutkimukseen suomalaisten ajatuksista ja käytännöistä vapaa-ajan asuntojen ja piharakennusten rakentamiseen liittyen vastasi 1016 suomalaista tammikuussa 2026. Kohderyhmä edustaa aikuisväestöä iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Kokonaistuloksissa virhemarginaali on keskimäärin noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa. Kyselytutkimuksen toteutti Salvoksen toimeksiannosta YouGov.

* https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/bd0eb966-41c1-4e6a-9cb6-c1fb7a8fa9f5/content


** https://stat.fi/fi/julkaisu/cmg0l8fid8yj707uplg67hltz