Kela/FPA

Sairauspäivärahan kustannukset laskivat 87 miljoonaa euroa vuonna 2025

4.3.2026 06:00:00 EET | Kela/FPA | Tiedote

Jaa

Läs meddelandet på svenska (fpa.fi)

Kelan sairauspäivärahan ja osasairauspäivärahan etuuskustannukset laskivat reaalisesti 87 miljoonaa euroa vuonna 2025. Lasku selittyy pääosin sairauspäivärahan korvaustason leikkauksella ja korvattujen päivien vähenemisellä. Mielenterveysperusteiset pitkät sairauspoissaolot eivät yleistyneet.

Kuvio: Sairauspäivärahan ja osasairauspäivärahan etuuskustannukset vuosina 2010–2025. Kuvasta näkee, että sairauspäivärahan menot vähenivät 87 miljoonaa euroa vuonna 2025, kun inflaatio huomioidaan.

Kela maksoi sairauspäivärahaa 848 miljoonaa euroa ja osasairauspäivärahaa 79 miljoonaa euroa vuonna 2025. Etuusmenot pienenivät yhteensä 87 miljoonaa euroa eli yhdeksän prosenttia edellisvuoteen verrattuna, kun inflaation vaikutus huomioidaan.

Kustannusten vähenemistä selittää ennen kaikkea vuoden 2025 alussa tehty leikkaus sairauspäivärahaan ja osasairauspäivärahaan. Samalla myös Kelan korvaamien sairauspäivärahapäivien määrä pieneni.

– Sairauspäivärahan leikkauksen seurauksena korvauskustannukset vähenivät merkittävästi, ja korvaustason lasku on voinut osaltaan lyhentää päivärahakausia. Tätä ei kuitenkaan ole vielä tutkittu tarkemmin, sanoo Kelan tutkimusprofessori Jenni Blomgren.

Mielenterveysperusteiset pitkät poissaolot eivät lisääntyneet

Sairauspäivärahaa pitkien sairauspoissaolojen perusteella sai vajaa 307 000 henkilöä vuonna 2025, mikä vastaa noin yhdeksää prosenttia ei-eläkkeellä olevasta työikäisestä väestöstä. Saajien määrä pysyi lähes ennallaan.

Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa sai noin 102 000 henkilöä ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella noin 78 000 henkilöä. Saajamäärät olivat suunnilleen edellisen vuoden tasolla.

– On hyvä uutinen, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot eivät kaikkiaan ole enää viime vuosina juurikaan yleistyneet. Kasvun tyrehtyminen voi viitata siihen, että mielenterveysongelmien ehkäisyyn on havahduttu ja kehitetty toimivia malleja. Myös työllisyysasteen lasku on voinut hillitä sairauspäivärahaa saaneiden määrän kasvua, koska sairauspäivärahaa saavat ennen kaikkea työssäkäyvät, pohtii Blomgren.

Mielenterveyden häiriöiden sairauspääryhmän sisällä ahdistuneisuus- ja stressihäiriöihin perustuvat pitkät sairauspoissaolot kuitenkin lisääntyivät edelleen. Niitä oli jo yli 52 000 henkilöllä. Masennushäiriöihin perustuvat poissaolot puolestaan vähenivät edelleen.

Masennushäiriöiden ja ahdistuneisuushäiriöiden keskinäiseen kehitykseen voivat osaltaan vaikuttaa diagnoosikäytäntöjen muutokset.

Korvattuja sairauspäivärahapäiviä aiempaa vähemmän

Kela korvasi 14,3 miljoonaa sairauspäivärahapäivää vuonna 2025, mikä on lähes puoli miljoonaa päivää vähemmän kuin vuonna 2024. Noin kaksi kolmasosaa vähenemisestä johtui mielenterveyden häiriöihin perustuvien päivien vähentymisestä.

Osasairauspäivärahalla Kela korvasi lähes 2,3 miljoonaa päivää. Vajaat 14 prosenttia vuonna 2025 korvatuista päivistä oli osasairauspäivärahapäiviä. Osuus on vuosi vuodelta hiljalleen noussut, mutta kasvutahti on viime vuosina hieman hiipunut.

– Osasairauspäivärahaa olisi syytä hyödyntää vielä enemmän. Sillä voidaan tukea työkykyongelmia kokevien ihmisten osallisuutta työelämään sekä ehkäistä työkyvyttömyyden pitkittymistä ja siirtymistä täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle, sanoo Blomgren.

Lisätiedot

Tietopaketti: sairauspoissaolot ja sairauspäiväraha

Yhteyshenkilöt

Kelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.

Puh:020 634 7745viestinta@kela.fi

Kuvat

Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA

FPA fakturerar välfärdsområdena för de ersättningar som betalats för planerad vård utomlands – kontrollera fullmakterna2.3.2026 12:38:20 EET | Pressmeddelande

FPA fakturerar välfärdsområdena för de ersättningar som betalats till personer som sökt planerad vård utomlands. För granskningen av fakturorna ska välfärdsområdena se till att deras anställda har de fullmakter för Kelmu som behövs samt spara de svar som välfärdsområdena gett till FPA när FPA har begärt uppgifter gällande ersättningsansökningar.

Kela laskuttaa ulkomaille hoitoon hakeutuneiden korvaukset hyvinvointialueilta – huolehdi riittävistä valtuuksista2.3.2026 12:38:20 EET | Tiedote

Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Kela laskuttaa ulkomaille hoitoon hakeutumisesta asiakkaille maksetut sairaanhoidon korvaukset hyvinvointialueilta. Hyvinvointialueiden on laskujen tarkistamista varten huolehdittava työntekijöidensä Kelmu-valtuuksista ja säilytettävä Kelalle antamansa vastaukset korvaushakemuksia koskeviin Kelan tietopyyntöihin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye