Tutkimus: Hoidon jatkuvuus on heikentynyt myös yksityisissä terveyspalveluissa 2000‑luvulla

Julkisessa perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuus on tunnetusti heikentynyt. Kelan tuore tutkimus osoittaa, että hoitosuhteiden jatkuvuus on heikentynyt pitkällä aikavälillä myös yksityisissä lääkäripalveluissa.

Tutkimuksessa analysoitiin yksityisten lääkäri- ja hammaslääkäripalvelujen käyttöä vuosina 2003–2022 Continuity of Care -indeksin avulla. Indeksiluku laski kaikissa tutkimuksessa analysoiduissa käyntimääriltään suurimmissa lääkäriryhmissä.

– Heikentynyt hoidon jatkuvuus heijastuu hoidon laatuun, kustannuksiin ja potilaskokemukseen. Kun jatkuvuus on heikentynyt sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, se kertoo muutoksesta koko palvelujärjestelmässä, sanoo Kelan tutkijalääkäri Tero Kujanpää.

Hoidon jatkuvuudesta yksityisessä terveydenhuollossa ei ole Suomessa aiemmin tehty kattavaa pitkän aikavälin tutkimusta.

Suurimmat muutokset erikoistumattomilla lääkäreillä ja kiireellisten vaivojen aloilla

Tutkimuksen perusteella erityisesti erikoistumattomien lääkäreiden hoidon jatkuvuus on heikentynyt selvästi 20 vuoden aikana. Erikoislääkärialoista erityisesti ortopediassa, lastentaudeissa ja naistentaudeissa jatkuvuus on laskenut.

– Näillä aloilla huomattava osa käynneistä liittyy kiireellisiin vaivoihin, jolloin voi olla, että potilaat hakeutuvat mieluummin nopeimmin vapaille ajoille kuin tietylle lääkärille, sanoo Kujanpää.

Hoidon jatkuvuus heikkeni vain vähän psykiatrian, silmätautien sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäreillä. Hammaslääkäripalveluissa jatkuvuuden taso on pysynyt melko vakaana. Hammaslääkärit kutsuvat potilaita tyypillisesti säännöllisiin tarkastuksiin, mikä lisää hoitosuhteen jatkuvuutta.

Nuoret ja yliopistosairaalakaupungeissa asuvat kokevat heikompaa jatkuvuutta

Hoidon jatkuvuus oli tutkimuksen mukaan heikompaa erityisesti nuorilla, etäpalveluja paljon käyttävillä sekä yliopistosairaalakaupungeissa asuvilla potilailla. Digitalisaation tuomat etäpalvelut voivat helpottaa hoitoon pääsyä, mutta niiden vaikutus jatkuvuuteen riippuu siitä, miten niitä hyödynnetään.

– Eri ikäryhmät käyttävät palveluja eri tavoin, mikä näkyi etäpalveluiden käytön erilaisena yhteytenä hoidon jatkuvuuteen eri ikäluokissa. Etäkontaktit voivat myös tukea jatkuvuutta, jos niiden avulla tavoitetaan tuttu lääkäri jatkokontaktiin, sanoo Kujanpää.

Jatkuvuutta pyritään parantamaan omalääkärimalleilla

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on viime vuosina kehitetty omalääkärimalleja sekä hyvinvointialueilla että kansallisella tasolla. Julkisen sektorin ohella suuri osa väestöstä käyttää myös työterveyshuollon ja yksityisen sektorin palveluja.

Tutkimus korostaa tarvetta tarkastella hoidon jatkuvuutta koko järjestelmän tasolla. Digitalisaation, muuttoliikkeen ja palveluntarjoajien määrän kasvu vaikuttavat potilaan mahdollisuuksiin muodostaa pitkä hoitosuhde.

– Jatkuvuuden turvaaminen vaatii palveluketjujen ja tiedonkulun toimivuutta yli organisaatiorajojen. Tämä on koko terveydenhuollon yhteinen haaste, Kujanpää korostaa.

Lisätietoa

Alkuperäinen julkaisu: Kujanpää, T., Nurminen, M., Luoto, R., & Mikkola, H. (2026). Hoitosuhteiden jatkuvuuden muutostrendit ja jatkuvuuteen yhteydessä olevat tekijät yksityisissä lääkäri- ja hammaslääkäripalveluissa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 63(1), 225-239. DOI: doi.org/10.23990/sa.156702