Näin Suomen päihdehoito korjataan

Tärkein yksittäinen keino Suomen päihdekuolemien ehkäisyyn on hoidon saatavuuden parantaminen. Yliannostuskuolemat ovat 3–5 kertaa harvinaisempia hoidossa kuin sen ulkopuolella.  

”Sote-palveluiden pirstaleisuus ja koordinaation puute vaikeuttavat hoitoon pääsyä ja siellä pysymistä. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, erityisesti päihde- ja mielenterveyssairauksista kärsivät ihmiset, jäävätkin herkästi palveluiden ulkopuolelle. Tämä lisää inhimillistä kärsimystä ja on lisäksi yhteiskunnalle erittäin kallista”, sanoo Diakonissalaitoksen nuorten päihdetyön katutyöntekijä Saija Lentonen.  

Laitetaan siis päihdehoidon keskiöön ihminen. Kun päättää haluta irti päihteistä, on hoidon voitava alkaa heti ja jatkua keskeytyksettä.  

”Vieroitukseen on päästävä heti kadulta, siitä saumattomasti päihdekuntoutukseen ja tarvittaessa korvaushoitoon moniammatillisen psykososiaalisen tuen kanssa. Pidennetään kuntoutusjaksoja ja tehdään kuntoutuksesta kokonaisvaltaista ja yksilöllistä.  Kuntoutujan pitäisi pystyä rakentamaan itselleen kokonaan uusi identiteetti ja löytää uusia kavereita ja elämän hallinnan keinoja. Tämä prosessi ei voi mitenkään toteutua tai kunnolla edes käynnistyä 6–8 viikossa”, Lentonen kuvailee.  

Hoitopolkua vahvistetaan rinnalla kulkevalla työllä, jonka tavoitteena on auttaa ihmistä ottamaan vastuu omasta arjestaan sekä lisätä luottamusta palveluihin ja ammatilliseen tukeen. Jos ihmisen hoito jostain syystä keskeytyy, liikkuva työ auttaa takaisin sen luo.  

”Liikkuva työ etsii ihmiset ja pitää heihin yhteyttä, kunnes he eivät enää tarvitse apua. Me katutyöntekijät kuljemme ihmisen rinnalla ja autamme niin akuuteissa kriiseissä kuin ihan tavallisessa arjessakin. Tällaisen työn resursseja on lisättävä, jotta jokaista apua tarvitsevaa pystytään auttamaan”, Lentonen sanoo.  

Koko hoitopolun varrella on tärkeää, että ihminen saa yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksia. Yhteisöissä tarjotaan mielekästä tekemistä, mikä tukee toipumista.  

Vaikuttavilla hoitokeinoilla huumekuolemia vastaan 

 Rinnekotien palvelualuejohtaja Mika Paasolainen korostaa siirtymistä rankaisukeskeisestä päihdepolitiikasta kohti myönteistä, tutkittuun näyttöön perustuvaa hoitoa. Tällaisia hoitokeinoja ovat muun muassa opioidikorvaushoito, palkkiohoito ja valvotut käyttötilat.  

”Valvotuilla käyttötiloilla autetaan erityisesti muun avun ulkopuolella eläviä ihmisiä. He pääsevät terveyspalveluiden piiriin ja saavat puhtaita välineitä sekä mahdollisuuden hakeutua katkaisuhoitoon”, Paasolainen sanoo.  

Opioidikorvaushoito ja palkkiohoito ovat jo Suomen lainsäädännön puitteissa mahdollisia, mutta vaihtelevia käytäntöjä tulisi yhdenmukaistaa ja menetelmien käyttöä laajentaa. Parhaimmillaan opioidikorvaushoidossa olevan potilaan riski kuolla voi jopa puolittua.  Palkkiohoito taas toimii erityisesti stimulanttiriippuvaisten hoidossa ja on monta muuta hoitomenetelmää edullisempi vaihtoehto.  

”Palkkiohoidossa käyttäjä saa palkkion esimerkiksi puhtaan huumeseulan antamisesta. Palkkiohoito perustuu sille, että on jotain positiivista mitä odottaa: monen kuukauden päässä odottava hyvä olo ei motivoi samalla tavalla kuin siinä hetkessä saatu pieni palkinto. Palkkiohoito ehkäisee retkahtamista ja auttaa pysymään hoitopolulla”, Paasolainen sanoo.  

Diakonissalaitoksen omistama Rinnekodit tarjoaa palkkiohoitoa Tampereella ja Helsingissä.