Maailman katastrofiraportti 2026: Vahingollinen informaatio kiihdyttää humanitaarisia kriisejä ja haittaa avustustyötä

Vahingollisen informaation uhka on humanitaarinen kriisi itsessään. Se heikentää ihmisten mahdollisuuksia varautua kriiseihin ja saada elintärkeää apua. Samaan aikaan humanitaarinen avustustyö on muuttunut erityisesti paikallisille auttajille yhä vaarallisemmaksi.

Disinformaation, misinformaation ja muun vahingollisen tiedon ehkäisemiseen vaaditaan laajaa yhteistyötä. Siihen tarvitaan humanitaaristen avustusjärjestöjen lisäksi myös esimerkiksi poliittisia päätöksentekijöitä, viranomaisia, yhteisöjä ja teknologia-alan yrityksiä.

Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansallisten yhdistysten liitto IFRC julkaisee Maailman katastrofiraportin Truth, Trust and Humanitarian Action in the Age of Harmful Information tänään torstaina 5.3.

Vahingollisen informaation seuraukset näkyvät kriisialueilla

Suomen Punainen Risti tukee paikallisten Punaisten Ristien ja Punaisten Puolikuiden työtä, jolla vahvistetaan avun perillemenoa kriisin keskellä ja lisätään paikallisten vapaaehtoisten ja avustustyöntekijöiden turvallisuutta. Luottamusta rakennetaan kehittämällä viestintää ja käymällä vuoropuhelua paikallisten yhteisöjen kanssa. Työtä tehdään Afganistanissa, Myanmarissa, Somaliassa, Etiopiassa ja Sahelin alueella.

– Työssämme näemme, että vahingollinen informaatio voi vaikuttaa esimerkiksi ihmisten päätöksiin siitä, hakeako apua tai milloin paeta turvaan konfliktin tai luonnonkatastrofin keskeltä. Kun ihmiset luottavat oikeaan tietoon ja auttajiin, he todennäköisemmin pystyvät varautumaan kriiseihin, auttamaan toisiaan ja ottamaan apua vastaan, sanoo Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Tiina Saarikoski.

Puolueettomana, tasapuolisena ja riippumattomana humanitaarisena toimijana Punainen Risti pystyy usein auttamaan myös äärimmäisen politisoituneissa toimintaympäristöissä, jonne muilla toimijoilla ei välttämättä ole pääsyä. Edellytyksenä kuitenkin on, että nämä keskeiset periaatteet ymmärretään ja niitä kunnioitetaan.

– Kriisien keskellä ihmiset kääntyvät yhä enemmän omien lähiyhteisöjensä puoleen saadakseen luotettavaa tietoa. Silloin paikallisilla vapaaehtoisilla on entistäkin tärkeämpi rooli avustustyön kasvoina paikan päällä. He voivat kuulla yhteisön huolia ja välittää oikeaa tietoa, Saarikoski toteaa.

Humanitaarisen toimintaympäristön turvaaminen on yhteinen tehtävä

Humanitaaristen toimijoiden on suunniteltava auttamisoperaatioissaan viestintää ja yhteisöjen osallistamista siinä, missä vaikkapa logistiikkaa tai terveydenhuoltoakin. Auttajien on jaettava työstään oleellista, luotettavaa ja oikea-aikaista tietoa sekä kuunneltava yhteisöjä.

Vahingolliseen informaatioon varautuminen ei kuitenkaan voi jäädä yksinomaan humanitaaristen toimijoiden vastuulle. Maailman katastrofiraportissa korostetaan myös muun muassa poliittisten päätöksentekijöiden, viranomaisten ja teknologiayritysten toimia.

– Teknologiayrityksillä on keskeinen rooli vahingollisen informaation ehkäisemisessä ja sen varmistamisessa, että ihmiset pääsevät kriisin keskellä oikean tiedon äärelle. Valtioita tarvitaan esimerkiksi sääntelyn ja investointien avulla varmistamaan sellainen toimintaympäristö, jossa puolueeton ja tasapuolinen humanitaarinen työ haavoittuvimpien auttamiseksi on mahdollista. Avun antamisen ja saamisen on oltava turvallista sekä kasvokkain että digitaalisesti, Saarikoski summaa.

Maailman katastrofiraportin tarkoituksena on edistää humanitaariseen alaan liittyviä käytäntöjä, ajattelua ja politiikan muutosta.

Yhteystiedot:

Kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Tiina Saarikoski, p. 040 189 4885, tiina.saarikoski@punainenristi.fi

Viestinnän asiantuntija Sari Häkkinen, p. 040 664 3236, sari.hakkinen@punainenristi.fi