Viesti ry valmiuslain uudistamiseen: Viestintä on kriittinen osa kansallista turvallisuutta

Poikkeusolojen kriisiviestintä ei ole pelkkää tiedottamista. Se on osa kansallista turvallisuuspolitiikkaa, psykologista kriisinkestävyyttä ja demokratian turvaamista. Viestinnän tehtävä on pitää yhteiskunta koossa, vaikka olosuhteet horjuvat.

Viesti ry nostaa valmiuslain uudistamista koskevassa lausunnossaan esiin kuusi näkökulmaa poikkeusolojen viestintään.

1. Kriisiviestintää on harjoiteltava

Kriisiviestintä on olennainen osa varautumista ja yhteiskunnan resilienssiä. Lakiin tarvitaan selkeä kirjaus kriisiviestinnän harjoittelusta ja vastuunjaosta poikkeusolojen toimintavalmiuden ylläpitämisen rinnalle. Riittävällä ennakoimisella voidaan turvata väestön tasavertainen tiedonsaanti esimerkiksi asuinpaikasta tai kielestä riippumatta.

2. Viestintää on tehostettava poikkeusoloissa – myös väärää tietoa torjuttava

Tehostetun viestinnän tavoitteena täytyy olla yhteiskunnan vakauden ja luottamuksen ylläpito. Lakiin tarvitaan perusoikeuksia kunnioittavat valtuudet puuttua vakavaa haittaa aiheuttavaan mis- ja disinformaatioon.

3. Poliittinen ja virkaviestintä pidettävä erillään – viestintää johtaa viestinnän ammattilainen

Kriiseissä poliittisen viestinnän ja virkaviestinnän rajat voivat hämärtyä, mikä heikentää luottamusta. Viranomaisviestintää ei saa käyttää poliittiseen vaikuttamiseen. Viestintää johtaa viestinnän ammattilainen, mikä edesauttaa viestinnän puolueettomuutta ja uskottavuutta.

4. Viestinnän on oltava oikeasuhtaista ja avointa

Viestinnän on oltava oikeasuhtaista ilman liioittelua tai vähättelyä. Uhasta ja sen mahdollisista vaikutuksista täytyy viestiä niin avoimesti kuin se on mahdollista turvallisuusnäkökulmat huomioon ottaen.

5. Tiedonsaanti on varmistettava myös häiriötilanteissa

Ympärivuorokautisuus ja monikanavainen valmistautuminen on otettava huomioon tietoliikenteen häiriötilanteiden viestintävalmiudessa. Nostimme esille myös sen, että Suomi nojaa tällä hetkellä vahvasti Euroopan ulkopuolisiin järjestelmiin, mikä on haitallista huoltovarmuuden näkökulmasta.

6. Viestintä jatkuu myös kriisin jälkeen

Poikkeusolojen päättyminen ei poista epävarmuutta. Jälkiviestintä tukee turvallisuuden tunnetta, torjuu väärää tietoa ja auttaa yhteiskuntaa toipumaan. Tämä velvoite on sisällytettävä poikkeusoloja koskevaan viestintään. Valtioneuvoston pitäisi antaa eduskunnalle selonteko poikkeusolojen aikaisesta viestinnästä ja sen vaikutuksista kohtuullisessa ajassa poikkeusolojen päättymisen jälkeen.

Viesti ry painottaa, että valmiuslain uudistuksessa on otettu tärkeitä askeleita viestinnän roolin tunnistamisen suuntaan, mutta samalla lakiin tarvitaan edelleen vahvempia, velvoittavia kirjauksia. Viestintä on osa kokonaisturvallisuutta ja sen onnistuminen ratkaisee, miten yhteiskunta selviää kriiseistä.