Keski-Suomen hyvinvointialue on hakemassa oikaisua valtiovarainministeriön päätökseen vuoden 2026 rahoituksesta

Valtiovarainministeriö on tehnyt päätöksen hyvinvointialueille maksettavasta vuoden 2026 valtion rahoituksesta 18.12.2025. Keski-Suomen hyvinvointialueelle myönnetty rahoitus on 1 310 331 045 euroa.

Keski-Suomen hyvinvointialue on aiemmin tehnyt oikaisuvaatimukset vuosien 2025, 2024 ja 2023 valtion rahoituksesta. Oikaisuvaatimusten taustalla ollut diagnoositietojen puute rahoituksen määräytymistekijöinä käytettyjen tarvekerrointen laskennassa vaikuttaa myös vuoden 2026 rahoituksen oikeellisuuteen.

–Vuoden 2026 rahoituspäätöksen taustalla olevissa laskelmissa on rahoituksen määräytymistekijöinä käytettyjen palvelutarvekerrointen laskennassa käytetty vuosien 2022 ja 2023 diagnoositietoja. Keski-Suomen hyvinvointialueelta on puuttunut laskennan perusteena käytetyistä aineistoista huomattava määrä diagnoositietoja, minkä takia sille myönnetty rahoitus on perustunut merkittäviltä osin virheellisiin tietoihin. Lisäksi on käynyt ilmi, että palvelutarvekerrointen laskennassa on huomioitu yksityisten palveluntuottajien diagnoositietoja laajemmin kuin hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevien palveluiden osalta. THL:n laskelmien perusteena käytetyt tiedot ovat siten olleet merkittäviltä osin virheelliset, kertoo konsernipalveluiden toimialajohtaja Lasse Leppä.

Hyvinvointialueiden rahoituslain muutosesitys

Keski-Suomen hyvinvointialue antaa lausunnon hallituksen esityksestä, jossa ehdotetaan muutoksia hyvinvointialueiden rahoitusta koskevaan lainsäädäntöön.
 
– Rahoitusjärjestelmän kehittäminen on tarpeellista erityisesti tietopohjan laadun, ajantasaisuuden ja laskentaperusteiden oikeellisuuden näkökulmasta. Rahoitusmallin tulee perustua mahdollisimman tarkkaan ja virheettömään tietoon alueiden todellisesta palvelutarpeesta ja kustannusrakenteesta, kuvaa Leppä.

– Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa rahoitusjärjestelmään ei tule tehdä sellaisia muutoksia, jotka heikentävät alueiden rahoitusasemaa entisestään. Useat esitykseen sisältyvät muutokset ovat seurausta hallitusohjelman mukaisista säästötoimista ja kohdistuvat suoraan alueiden rahoitustasoon. Näillä muutoksilla on merkittäviä ja kasvavia vaikutuksia alueiden talouden sopeutustarpeisiin ja siten mahdollisuuksiin turvata lakisääteiset palvelut, jatkaa Leppä.

Lausunnolla olevien rahoituslain muutosesitysten yhteydessä on ilmennyt, kuinka rahoitusmallissa on huomioitu myös yksityisessä terveydenhuollossa kirjattuja diagnooseja ja mikä niiden vaikutus aluekohtaiseen rahoitukseen on. Muiden kuin hyvinvointialueiden ostopalveluina ja yksityisesti järjestettyjen ja rahoitettujen diagnoositietojen huomioon ottamisella tarvemallissa on käytännössä ollut huomattavaa vaikutusta aluekohtaiseen palvelutarpeen arvioon.

– Yksityisten diagnoosien huomioiminen alueiden järjestämisvastuulla tuotettuja palveluita laajemmin on vaikuttanut merkittävästi rahoituksen jakautumiseen väärin perustein ja tästä ovat hyötyneet alueet, joissa on paljon yksityistä palvelujen käyttöä. Keski-Suomen hyvinvointialueella palvelutarve on jäänyt yksityisten diagnoosien vaikutuksen johdosta suhteessa pienemmäksi, vaikka yksityisten palvelujen vähäisemmän käytön vuoksi palvelutarvetta on tyydytetty enemmän nimenomaan hyvinvointialueen järjestämissä palveluissa, kertoo Leppä.

Keski-Suomen hyvinvointialue täydentää Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle tekemäänsä valitusta valtiovarainministeriön päätöksestä, joka koskee oikaisuvaatimusta hyvinvointialueiden vuoden 2025 rahoituksesta.

–Valitusta täydennetään siten, että rahoituspäätöksen korjaamisessa huomioidaan puutteellisten diagnoositietojen lisäksi myös yksityisen terveydenhuollon virheelliset diagnoositiedot, jotka ovat vaikuttaneet rahoituksen määräytymistekijöihin. Arviomme mukaan yksityisten diagnoosien vaikutus vuoden 2025 rahoitukseemme on noin 7–8 miljoonaa euroa, jatkaa Leppä.

Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu merkittäviltä osin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarvekertoimiin, jotka indikoivat kunkin alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Palvelutarvekertoimien laskennan pohjana käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon hoitotapahtumiin liitettyjä diagnoositietoja.

Keski-Suomen hyvinvointialueen tekemässä selvityksessä on havaittu, että palvelutarvekerrointen laskennassa käytetystä aineistosta on puuttunut Keski-Suomen osalta merkittävä määrä pitkäaikaisdiagnooseja.