Aurinkovoiman osuus energiajärjestelmässä kasvaa – kotitalouksien kannattaa käyttää oma aurinkosähkönsä itse
6.3.2026 08:15:00 EET | Turun yliopisto | Tiedote
Oman aurinkosähkön tuottaminen kannattaa tulevaisuudessa etenkin sellaisissa kodeissa, joita lämmitetään sähköllä, osoittaa Turun yliopiston tuore tutkimus.

Teollisen mittakaavan aurinkovoima on Suomessa ison läpimurron kynnyksellä: tällä hetkellä suunnittelu- ja luvitusvaiheessa on aurinkovoimahankkeita yhteensä 26 000 megawatin edestä.
– Vaikka vain osa näistä hankkeista toteutuisi, nykytilanteeseen verrattuna hyppäys on suuri. Vuoden 2025 lopussa Suomen aurinkovoimakapasiteetti oli noin 1500 megawattia. Suurin osa tästä kapasiteetista on pienvoimaloissa, eli pääosin kotitalouksien katoilla, kertoo materiaalitekniikan yliopistonlehtori ja tutkija Sami Jouttijärvi Turun yliopistosta.
Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät, miten aurinkovoiman tuotannon mittava lisääntyminen vaikuttaa sähkön hintoihin ja siihen, onko kotitalouksien jatkossa kannattavaa tuottaa omaa aurinkosähköä.
Tutkimuksessa selvisi, että jo 500 megawatin lisäys Suomen aurinkovoimakapasiteettiin heikentää aurinkosähkön tuotannon kannattavuutta kotitalouksissa. Osassa tutkituista tapauksista tämä johti siihen, että tuotetun aurinkosähkön arvo olisi pienempi kuin aurinkopaneeleihin vaadittu investointi.
Aurinkosähkön tuotanto on kuitenkin tulevaisuudessakin kannattavaa, jos sen saa käytettyä suurelta osin itse.
– Kotitalouksissa aurinkosähkön itse käytetyn osuuden maksimointi on kriittisen tärkeää, Jouttijärvi sanoo.

Sähköllä lämmittäjä hyötyy eniten
Tutkijat havaitsivat, että kodin lämmitystapa vaikuttaa selkeästi siihen, kuinka kannattavaa aurinkosähkön tuotanto on tulevaisuuden sähkönhinnoilla. He vertailivat kannattavuutta suurella määrällä erilaisia sähkönkulutusprofiileja, jotka perustuivat Vakka-Suomen Voiman toimittamaan kulutusdataan.
Yleisimmät sähkönkulutusprofiilit olivat:
- kotitaloudet, joilla ei ole sähkölämmitystä (vuosikulutus 3000–7000 kWh),
- kotitaloudet, jotka käyttävät suoraa sähkölämmitystä (vuosikulutus 15 000–25 000 kWh) ja
- kotitaloudet, joilla on käytössään lämpöpumppu (vuosikulutus 10 000–14 000 kWh).
Tutkimuksessa todettiin, että omasta aurinkosähkön tuotannosta hyötyvät eniten kotitaloudet, jotka lämmittävät kotejaan sähköllä, koska tällaisessa tilanteessa suurempi osa tuotetusta aurinkosähköstä tulee hyödynnettyä itse. Hyöty kasvaa entisestään, jos aurinkosähköä pystyy käyttämään käyttöveden lämmitykseen. Myös oman aurinkosähkön tuotannon yhdistäminen lämpöpumppuun oli melko kannattava ratkaisu.
Matalamman vuosikulutuksen kotitaloudet ovat tutkijoiden mukaan puolestaan alttiimpia tuottojen kannibalisaatiolle, sillä ne eivät todennäköisemmin saa kaikkea aurinkosähköä käytettyä itse, vaan myyvät suuremman osan sähköstä verkkoon.
– Jotta omasta aurinkosähköstä saisi itselleen suurimman taloudellisen hyödyn, olisi hyvä tähdätä siihen, että mahdollisimman suuren osan tuotannosta, vähintään 50 prosenttia, saisi käytettyä itse, Jouttijärvi sanoo.
Itään ja länteen suunnattu järjestelmä tuottaa hyvin
Lisäksi tutkijat tarkastelivat, millaista merkitystä erilaisilla aurinkosähköjärjestelmän suunnitteluun liittyvillä valinnoilla, kuten paneelien suuntaamisella tiettyyn ilmansuuntaan, on taloudellisen hyödyn näkökulmasta.
Tutkijat vertailivat neljän kilowatin kokoisia aurinkosähköjärjestelmiä, joissa paneelit oli suunnattu 40 asteen kulmassa joko etelään tai itään ja länteen. Kolmas vaihtoehto oli kaksipuoliset, pystyyn asennetut paneelit, jotka osoittivat itään ja länteen.
Tutkimuksessa kannattavimmaksi järjestelmäksi nousi viimeisenä mainittu paneelijärjestelmä yhdistettynä suoraan sähkölämmitykseen.
– Itään ja länteen suunnattu järjestelmä tuottaa sähköä aamuisin ja iltaisin, eli silloin, kun useimmissa kotitalouksissa on suurin tarve sähkölle. Tällä asennuksella voi varmistaa, että pääsee käyttämään mahdollisimman paljon itse tuotettua sähköä. Lisäksi, kun aurinkovoima yleistyy ja painaa sähkön hintaa alas keskellä päivää, tuotannon painottuminen aamuun ja iltaan tulee taloudellisesti kannattavammaksi, Jouttijärvi sanoo.
Turun yliopiston Aurinkoenergiamateriaalit ja -järjestelmät -tutkimusryhmässä (SEMS) tehty tutkimus tuottaa tietoa aurinkosähkön kannattavuudesta sen tuottajille ja käyttäjille. Tutkimusta tehdään etenkin Turun yliopiston vetämässä RealSolar-hankkeessa, jota rahoittaa Suomen strategisen tutkimuksen neuvosto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami JouttijärviMateriaalitekniikan yliopistonlehtoriTurun yliopisto
sami.jouttijarvi@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/sami-jouttijarviKuvat





Linkit
- Tutustu tutkimusartikkeliin
- Kannibalisaatio uhkaa aurinkosähkön kannattavuutta – paneeleita kannattaisi jatkossa suunnata enemmän itään ja länteen (Turun yliopiston uutinen, 23.10.2025)
- Aurinkopaneelien tuottaman sähkön itse kuluttaminen kannattavampaa kuin myyminen – myös asennussuunta vaikuttaa (Turun yliopiston mediatiedote, 8.3.2024)
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Matti Anttonen työelämäprofessoriksi Turun kauppakorkeakouluun5.3.2026 12:26:23 EET | Tiedote
KTM, VTM Matti Anttonen on nimitetty Turun yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessorin tehtävään 1.3.2026 – 28.2.2027 markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitokselle Pan-Eurooppa Instituuttiin.
Väitös: Pitkäunisuus ja univaikeudet ovat yhteydessä heikompaan kognitioon5.3.2026 08:51:00 EET | Tiedote
Tuore väitöskirjatutkimus osoittaa pitkäunisuuden ja univaikeuksien olevan yhteydessä heikompaan kognitioon myöhäisessä keski-iässä ja vanhuudessa. Eläkkeelle siirtymisen yhteydessä kognition osoitettiin hetkellisesti paranevan riippumatta muutoksista unessa.
Tutkijat soittivat soluille musiikkia ja kurkunpääsyövän aggressiivisuus väheni4.3.2026 10:30:00 EET | Tiedote
Äänihuulten jatkuva liike heikkenee ja lopulta loppuu kurkunpääsyövän kehittyessä. Suomen Akatemian huippuyksikön ja InFLAMES-lippulaivan tutkijat havaitsivat ensimmäistä kertaa, että pitkälle edenneen äänihuulisyövän aggressiivisuus väheni soluvärähtelyn palautuksella. Kun syöpäsolut altistettiin ääniaaltovärähtelylle, syövän kasvua ja vakavuutta lisäävä proteiini väheni.
Kutsu medialle: Mitä opimme koronapandemiasta ja mitä pitäisi tehdä toisin seuraavassa terveyskriisissä?3.3.2026 14:11:09 EET | Kutsu
Tervetuloa Koronapandemian hallinta ja saadut opit Suomessa -raportin julkaisutilaisuuteen perjantaina 6.3.2026 klo 13.00–14.30. Tilaisuus järjestetään Teams-etätapahtumana.
Turun yliopiston Silakka ja Itämeri -seminaari Uudessakaupungissa 13.3.3.3.2026 11:05:00 EET | Tiedote
Miksi ja miten Itämeri on muuttunut? Miten meremme suurin luonnonresurssi, silakka, voi – onko se sopeutunut muutokseen? Heikentääkö vai ylläpitääkö ammattikalastus sitä luonnonresurssia ja ekosysteemiä, jossa se toimii? Entä mitä rannikkoseutujen asukkaat, kunnat ja yritykset voivat tehdä Itämeren ja silakkakantojen hyväksi? Näistä aiheista keskustellaan Saaristomeren tutkimuslaitoksen kaikille avoimessa seminaarissa 13. maaliskuuta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme