Talous & Yhteiskunta 1/2026 | Velka ja varallisuus

Vuoden ensimmäisen Talous & Yhteiskunta -lehden teemana on velka ja varallisuus. Lehden kansijutussa toimittaja Terhi Hautamäki kysyy, miksi suomalaiset vaikuttavat tilastojen mukaan köyhemmiltä kuin ehkä olemmekaan. Vastaukset liittyvät esimerkiksi eläkevaroihin, kulttuurieroihin ja tapoihin mitata varallisuutta, mutta olennaista on myös kysyä, mihin varallisuutta tarvitaan ja mitä se oikeastana on.  

”Ihmisellä ei välttämättä mene hyvin siksi, että hän kartuttaa varallisuutta, vaan siksi, että hänen ei tarvitse kartuttaa sitä”, muistuttaa Helsingin yliopiston tutkija Ilja Kavonius jutussa. 

Lehden muissa artikkeleissa käsitellään velan ja varallisuuden lisäksi lisäksi mm. tulonsiirtojen vaikutuksia terveyseroihin: 

1) Päättäjillä on usein houkutus keskittyä vain meneillään olevaan vaalikauteen, minkä takia päätöksenteko on lyhytjänteistä. Tämän alijäämäharhaksi kutsutun taipumuksen vastapainoksi eri maissa on laadittu erilaisia finanssipolitiikan sääntöjä. Mitä säännöillä pyritään ohjaamaan ja miten? Kysymyksiä avaa Suomen johtokunnan neuvonantaja Essi Eerola Suomen Pankista. 
Finanssipolitiikan säännöt ovat vastavoima velkaantumiselle

2) Euroalueen maiden velkaantumista rajoitettiin Maastrichtin sopimuksessa yksinkertaisilla säännöillä, mutta sääntöjä ei noudatettu. Eurokriisin jälkeen sopimusta täydennettiin monimutkaisella ohjausjärjestelmällä, joka ei ole pysäyttänyt velkaantumista. Ohjausjärjestelmään tehtiin koronakriisin jälkeen uudistuksia, mutta ne poistivat vain harvoja järjestelmän ongelmista, kirjoittaa Laboren tutkimusohjaaja Ilkka Kiema. Kestääkö rahaliitto jäsentensä velkaantumisen?

3) Suomen velkaantuminen on ollut viime vuosien kestohuolenaiheita. Erilaisilla mittareilla saadaan kuitenkin erilaisia tuloksia. Bruttovelassa mitattuna Suomi on EU:n keskitasoa. Jos julkisesta velasta vähennetään rahoitusvarallisuus, puhutaan nettovelasta, ja kansainvälinen vertailu näyttääkin selvästi paremmalta. Pitäisikö valtion myydä omaisuuttaan, että bruttovelkataso näyttäisi kauniimmalta? kysyvät SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà ja Uuden talousajattelun keskuksen toiminnanjohtaja Lauri Holappa. Pitäisikö puhua brutto- vai nettovelasta?

4) Joka vuosi noin joka kymmenes suomalainen on ulosotossa. Kokemus on monelle pitkäaikainen ja katkera. Ulosottojärjestelmää kuitenkin tarvitaan takaamaan velkojalle ainakin osittain vakuutus takaisinmaksusta. Ilman sitä lainanotto olisi kalliimpaa kaikille, johtava tutkija Ohto Kanninen Laboresta kirjoittaa. Ulosotto voi olla katkera kokemus, mutta ilman sitä lainanotto olisi kalliimpaa kaikille

5) Tulot ja terveys kulkevat käsi kädessä. Kaikkialla maailmassa rikkaat ovat keskimäärin terveempiä kuin köyhät. Suomessa 25-vuotiaalla miehellä, joka kuuluu koko elinikänsä ylimpään tuloviidennekseen, on jopa kymmenen vuotta pidempi elinajanodote kuin alimpaan viidennekseen kuuluvalla. Naisilla vastaava ero on viisi vuotta. Suomessa tulojen ja terveyden välinen yhteys näkyy myös siinä, että terveyserojen kasvulla vaikuttaisi olevan yhteys tuloerojen kasvuun. Johtavat tutkijat Kari Hämäläinen ja Jouko Verho VATTista avaavat tuoretta tutkimustaan, jossa selvitettiin vuosien 2017–2018 perustulokokeilun avulla, millaisia terveysvaikutuksia tulonsiirroilla on Suomessa. Parantuuko terveys tulonsiirtoja korottamalla?

Päättäjä-palstalla haastateltavana on kasvuyritys Relexin perustaja ja toimitusjohtaja Mikko Kärkkäinen.

Kolumnisteina lehdessä esiintyvät Maria Ohisalo näkökulmallaan Hyvää elämää yhden planeetan rajoissa ja Heikki Pursiainen kolumnillaan Onko Laborella ja Etlalla tulevaisuutta?

Talous & Yhteiskunta 1/2026 ilmestyy 6.3.